Danske Bankin ekonomistien suhdannekatsauksessa ennustetaan bruttokansantuotteen nousevan Suomessa 1,2 prosenttia vuonna 2016 ja tahdin kiihtyvän 1,3 prosenttiin vuonna 2017 – ennustetta on parannettu vuoden alusta jo 0,5 prosenttiyksikköä. Ennustetta on nostettu sekä alkuvuoden odotettua ripeämmän talouskasvun että viimein solmitun kilpailukykysopimuksen ansiosta, joka auttaa Suomen keskeisenä ongelmana ollutta vientiä.
- Suomen heikentynyt kustannuskilpailukyky on vaikuttanut viennin hiipumiseen, joten toimet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ovat tarpeellisia. Kesäkuussa solmittu kilpailukykysopimus laskee yksikkötyökustannuksia yli kolme prosenttia. Vaikka sopimus ei saavutakaan aivan hallituksen alkuperäisiä tavoitteita, voi sitä silti pitää historiallisena sisäisenä devalvaationa, joka auttaa palauttamaan kilpailukykyä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kommentoi.
Kilpailukykysopimuksen toteutumisella voidaan olettaa olevan positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Työttömyysaste on laskenut viime vuoden huipusta (9,4 %) huhtikuun 2016 9,1 prosenttiin. Työllisyys kohentuu kasvun mukana, ja työttömyysaste voi painua alle 9 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa kuitenkin nostaa rakenteellista työttömyyttä, ellei työvoiman kysyntä piristy nopeasti.
- Työllisyyden nousua yksityisellä sektorilla voi pitää yhtenä parhaista uutisista kotimaan taloudessa. Kotitalouksien tilanne on kaiken kaikkiaan tällä hetkellä stabiili. Matala korkotaso tukee velallisia kotitalouksia edelleen, ja työllisyyden kohentuminen vilkastuttaa asuntomarkkinoita, Kuoppamäki jatkaa.
Brexit todellinen riski
USA:n keskuspankki nostaa Danske Bankin ekonomistien odotuksen mukaan seuraavan kerran ohjauskorkoaan syyskuussa. Euroopan keskuspankki keskittyy nyt maaliskuussa ilmoitettujen toimien toimeenpanoon.
- Korkotaso tulee siis pysymään matalana vielä pitkään. Väläytykset niin kutsutusta helikopterirahasta, keskuspankin valtiolle tai suoraan kuluttajille jakamasta vastikkeettomasta rahasta, eivät ole realismia, ekonomisti Henna Mikkonen kommentoi.
Euroalueen talouskasvu on pitänyt Yhdysvaltoja ja Kiinaa paremmin pintansa alkuvuodesta. Neljännesvuositasolla koettiin epätyypillinen tilanne, euroalueen kasvu oli Yhdysvaltoja nopeampaa (0,6 % vs. 0,2 %). Ekonomistit odottavat bruttokansantuotteen kasvavan euroalueella 1,6 prosenttia kuluvana vuonna. Paljon keskustelua herättänyttä Brexitiä ekonomisti Henna Mikkonen ei pidä todennäköisimpänä vaihtoehtona, mutta kuitenkin todellisena riskinä. Toteutuessaan Brexit heikentäisi euroalueen kasvunäkymiä merkittävästi epävarmuuden lisääntyessä ja investointien vähentyessä.
- Kuluvana vuonna euroalueen kasvu voisi jäädä noin prosenttiin ja ensi vuonna jopa prosenttiyksikön vähäisemmäksi kuin perusnäkemyksessämme. Suomelle Iso-Britannia on yksi tärkeimmistä tavaraviennin kohteista, karkeasti laskien 10 prosentin pudotus Suomen viennissä Isoon-Britanniaan merkitsisi 0,2 prosentin laskua bruttokansantuotteeseen. Mikäli Iso-Britannia ei eroaisi Euroopan Unionista, investoinneissa voidaan nähdä kiihtymistä loppuvuotta kohden sekä kotimaassa että Euroopassa, Mikkonen toteaa.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Henna Mikkonen, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 6619
Koko suhdannekatsaus:
Danske Bankin suhdannekatsaus kesäkuu 2016