Danske Bankin suhdannekatsaus syyskuu 2016: Kuluttaja määrää tahdin maailmalla – Suomi pystyisi parempaan

Danske Bankin ekonomistien tuorein suhdannekatsaus osoittaa, että Suomen hidasta talouskasvua ylläpitävät yksityinen kulutus ja rakennusteollisuus. Matala korkotaso paitsi ruokkii yksityistä kulutusta, se myös mahdollistaisi julkisia investointeja. Viennin ja teollisten investointien odotetaan lähtevän kasvuun ensi vuonna, jolloin ne ottavat keskeisemmän roolin kasvusta.

Danske Bankin ekonomistit arvioivat tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan, että bruttokansantuote nousee 0,8 prosenttia vuonna 2016 ja että vauhti nousee 1,0 prosenttiyksikköön ensi vuoden aikana. Ennustetta on laskettu hieman (0,3 prosenttiyksikköä) edellisestä, sillä vienti on jälleen ollut odotettua maltillisempaa. Yksityinen kulutus pitää pintansa.

- Aavistuksen kohentunut työmarkkinatilanne, matalat korot ja maltillinen inflaatio ruokkivat yksityistä kulutusta. Kuluvana vuonna yksityinen kulutus ja rakentaminen tuovat kasvua, ensi vuonna myös viennin ja teollisten investointien odotetaan nousevan. Silloin kuluttajien rooli jäänee taustalle maltillisten palkankorotusten vuoksi. Pirteimmät merkit näkyvät tällä hetkellä pk-sektorilla, jossa näkyy merkkejä sekä investointi- ja rekrytointihalukkuudesta sekä luottamuksesta tulevaisuuden suhteen, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuvailee.

Vaikka Suomi pärjää hyvin monissa innovatiivisuutta, yhteiskunnan vakautta ja kilpailukykyä vertaavissa tarkasteluissa, vahvuuksia ei ole viime vuosina onnistuttu hyödyntämään. Talouskasvu uhkaa jäädä kituliaaksi pidemmällä tähtäimellä, ellei uudistuksia toteuteta laajalla rintamalla.

- Suomi uudistuu viiveellä suhteessa moneen muuhun EU-maahan. Rakenteellisia uudistuksia on jatkettava. Suomen valtionvelka on vielä kohtuullisella tasolla, matalan korkotason vuoksi nyt olisi mahdollista tehdä investointeja esimerkiksi tieverkoston kunnossapitoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Velkaa saisi jopa 50 vuodeksi reilun prosentin korolla, Kuoppamäki jatkaa.

Kehittyvät markkinat nosteessa

Suomen lisäksi koko euroalueella kasvu on nojannut pitkälti yksityiseen kulutuksen. Euroalueen kuluttajia ovat tukeneet laskeva työttömyys, matala korkotaso ja öljyn hinnan lasku – näistä kaksi ensimmäistä pysyvät jatkossakin kuluttajien tilannetta helpottavina tekijöinä. Maailmantalouden kasvu on hidasta.

- Maailmantalouden kasvu jäänee tänä vuonna alle pitkän ajan keskiarvonsa ja kiihtyy ensi vuonna hieman. Kehittyvät maat ottavat enemmän vetovastuuta globaalista talouskasvusta ja myös sijoittajien kiinnostus on herännyt, ekonomisti Henna Mikkonen toteaa.
Syitä tälle kiinnostuksen heräämiselle ovat muun muassa valuuttojen stabiloituminen, raaka-aineiden hintojen vakautuminen ja osakkeiden sopiva hinnoittelu. Brasilian ja Suomelle tärkeän vientikumppanin Venäjän taloudet ovat toipumassa 2017.

- Länsimaissa puhutaan entistä enemmän siitä, onko meillä edessä pitkä hitaan kasvun ja matalien tuottojen kausi. Jos näin on, niin kehittyvät markkinat alkavat näyttää taas suhteellisesti aika houkuttelevilta sijoittajanäkökulmasta, vaikka 2000-luvun alkuvuosien huippukasvuihin ei sielläkään enää päästä, ekonomisti Henna Mikkonen toteaa.

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715 
Henna Mikkonen, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 6619

Suhdannekataus syyskuu 2016 kokonaisuudessaan

 
SUOMI
ennusteennuste
Kysyntä ja tarjonta20132014201520162017
Määrän muutos, %
Bkt-0,8-0,70,20,8 1,0
Tuonti0,5-0,21,91,02,0
Vienti1,1 -1,7-0,20,52,5
Kulutus0,00,31,11,00,3
-yksityinen-0,50,61,51,50,7
-julkinen1,1 -0,50,40,0-0,5
Investoinnit-4,9-2,50,73,53,0
Indikaattoreita20132014201520162017
Työttömyysaste, %8,28,79,48,98,6
Ansiotaso, %2,01,51,41,20,6
Inflaatio, %1,51,0-0,20,41,0
Asuntojen hinnat, %1,3-0,8-0,61,01,0
Vaihtotase, mrd. eur-3,3-2,3-0,9-1,00,0
Vaihtotase/bkt, %-1,6-1,1-0,40,50,0
Julkinen alijäämä/bkt, %-2,6-3,2-2,7-2,4-2,4
Julkinen velka/bkt, %55,459,362,665,067,0
Ennusteet: Danske Bank / Ekonomistit
(2015 luvut neljännesvuositilinpidon pohjalta)