Maailmantalouden kasvu jatkuu hidastuen vuonna 2016, mutta kasvuedellytykset näyttävät suotuisammilta vuonna 2017, Danske Bankin ekonomistit toteavat tänään julkaistussa suhdannekatsauksessaan. Vaikka Suomen talous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen miinusvuoden jälkeen, ekonomistit uskovat talouskasvun olevan kotimaassa jatkossakin vaisua, mutta plusmerkkistä.
- Uuteen nousuun pääsy vie tavallista enemmän aikaa. Kuluvana vuonna talous kasvaa odotustemme mukaisesti 0,7 prosenttia ja kasvu kiihtyy 1,1 prosenttiin 2017. Haasteina ovat niin raskaat rakennemuutokset kuin leikkauslistatkin. Mikäli yritykset Euroopassa lykkäävät investointejaan, se olisi myrkkyä Suomen viennille, ekonomisti Henna Mikkonen toteaa.
Kuluttajista ei ole enää talouden kannattelijoiksi - tulevaisuudessa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja -haluja rajoittavat heikentynyt työllisyystilanne ja yleinen epävarmuus taloudellisista näkymistä. Valopilkkuna kotimaassa voi nähdä rakennusteollisuuden.
- Epävarmasta suhdannetilanteesta huolimatta asuntomarkkinoilla on havaittavissa merkkejä piristymisestä, rakennuslupia myönnettiin viime vuonna lähes 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Uudisrakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle ja on painottunut kerrostaloihin. Kuluvana vuonna asuntojen hinnoissa voidaan nähdä pientä nousua, toisaalta matala korkotaso tukee asuntomarkkinoita vielä useamman vuoden ajan. Uusien asuntolainojen määrä onkin noussut, Mikkonen jatkaa.
Suurin riski Kiinan talouden hidastuminen
Maailmantalouden kasvun edellytykset näyttävät edelleen suotuisilta vuonna 2016, vaikka riskit Kiinan talouden näkymien ja rahoitusmarkkinoiden vakauden suhteen näyttävät kasvaneen.
- Suurin riski liittyy Kiinan talouden hidastumiseen. Kiinan talouskasvu hidastuu ja rakennemuutos kulutuskeskeisempään suuntaan jatkuu. Teollisuuden ja rakentamisen heikkous pysyy suurena riskinä koko maailmantaloudelle, mutta odotamme keskushallinnon pystyvän hallitsemaan riskejä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.
Suomelle tärkeän naapurimaan Venäjän talous kärsii edelleen öljyn halpuudesta ja investointien vähäisyydestä.
- Uskomme kuitenkin, että Venäjän talouden pohjakosketus alkaa olla käsillä, eikä Venäjän talous supistu enää vuonna 2017.
EKP pitää rahapolitiikan poikkeuksellisen kevyenä ainakin pitkälle vuoteen 2017, joten myös euriborit pysyvät negatiivisina. EKP ei välttämättä laske korkoja enää lisää, vaan kehittää keinoja, joilla matalat rahoituskustannukset välittyisivät paremmin yrityksiin ja kotitalouksiin.
- Euroalueen kasvu uhkaa hidastua tänä vuonna, koska rahoitusmarkkinoiden heilunta lykkää investointeja ja vienti kehittyviin talouksiin takkuilee. Ensi vuonna vauhti voi jälleen kiihtyä: rahapolitiikka, kohentunut työllisyys, nousevat reaalipalkat ja edullinen energia tukevat kasvua, Kuoppamäki päättää.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Henna Mikkonen, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 6619