Danske Bankin ennusteen mukaan Iso-Britannia ajautuu taantumaan ja euroalueen BKT:n kasvu hidastuu prosenttiyksiköllä 2017. Globaali kysynnän kasvu jää alle pitkän aikavälin trendin 2016 - 2017. Kasvunäkymien heikentyminen ja epävarmuus Ison-Britannian tulevista ratkaisuista vähentävät tuotannollisia investointeja Euroopassa. Odotamme EKP:n kasvattavan velkakirjaostoja tilapäisesti 100 miljardiin euroon kuukaudessa ja jatkavan osto-ohjelmaa vuoden 2018 puolelle. Korkoja EKP ei välttämättä laske eikä nosta tänä aikana.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Brexitin vaikutukset Suomen talouteen tulevat useita kanavia pitkin, joista tärkeimpiä ovat:
(1) Ison-Britannian taantuman aiheuttama tuontikysynnän heikkeneminen,
(2) euroalueen kysynnän hyytyminen,
(3) yleisen epävarmuuden aiheuttama investointien lykkääminen ja
(4) keskuspankkien kevyen rahapolitiikan jatkuminen entistäkin pidempään.
Vaikutusten arvioiminen on huteralla pohjalla, koska ei ole edes täysin selvää eroaako Iso-Britannia oikeasti ja millä ehdoilla. Yleinen epävarmuus aiheuttaa joka tapauksessa investointien lykkääntymistä. Alla esitetty arvio ei ole tässä mielessä uusi ennuste, vaan skenaario siitä, miltä Suomen talous voi näyttää, jos Iso-Britannia irtautuu nopealla aikataululla.
|
Viime vuonna Iso-Britannia oli kuudenneksi suurin vientimarkkina noin 5 prosentin osuudella viennistä. Suomen talous ei kuitenkaan ole erityisen herkkä Ison-Britannian suhdanteille. Oletamme Isoon-Britanniaan suuntautuvan viennin supistumisen heikentävän Suomen bruttokansantuotetta noin 0,2 prosenttiyksikköä 2017. Euroalueen talouskasvun hyytyminen heikentää Suomen taloutta viennin kautta tätäkin enemmän.
Arvioimme Suomen rakennusinvestointien nousevan edelleen, mutta teolliset investoinnit laitetaan osin jäihin odottamaan tulevia ratkaisuja. Suomalaiset yhtiöt voivat löytää korvaavia markkinoita Euroopan ulkopuolelta, mutta se merkitsee usein investointeja Suomen ulkopuolelle.
Kotitalouksien tilanteeseen Brexit vaikuttaa hieman heikomman työllisyyden ja epävarmuuden kautta negatiivisesti, mutta matalat korot ja inflaatio suojaavat ostovoimaa. Julkisen sektorin verotulot jäävät odotettua vähäisemmiksi ja velkasuhde kasvaa myös sekä pienemmän BKT:n että EKP:n entistä laajempien velkakirjaostojen kirjanpidollisen vaikutuksen takia (suomalaisten eläkeyhtiöiden taseissa valtion velkakirja ei näy julkisena velkana). Valtio saa samalla velkaa entistäkin alhaisemmilla koroilla.
Suomen kannattaisi talouskasvun aikaansaamiseksi toteuttaa rakenneuudistuksia laajalla rintamalla, pitää huoli työvoiman riittävästä tarjonnasta ja varmistaa julkisen talouden kestävyys. Brexit on muistutus maailmantalouden yllättävistä riskeistä, jotka voivat polkea heikon talouden entistä syvemmälle suohon.
Lisätietoa:
Pääekonomisti
Pasi Kuoppamäki
050 424 0025
Danske Bankin Suhdanneskenaario Kesäkuu 2016 kokonaisuudessaan (PDF)