Suomalaisten arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista omaan talouteen ovat tasaisesti hajautuneita: vajaa kolmannes arvioi vaikutuksen olevan kielteinen ja likimain samansuuruinen joukko uskoo, ettei ilmastonmuutos tule vaikuttamaan heidän taloustilanteeseensa. Sukupuolierot ovat selviä, sillä miehistä selvästi suurempi osa (39 %) kuin naisista (23 %) ei usko ilmastonmuutoksen vaikuttavan kielteisesti heidän talouteensa.

”Ilmastonmuutos on globaali ilmiö ja sen vaikutuksia talouteen on vaikea arvioida täsmällisesti. Osa vaikutuksista voi jopa olla positiivisia. Esimerkiksi suomalaiset kotitaloudet luultavasti säästävät lämmityskustannuksissa, ja monet saattavatkin ajatella olevansa suojassa ilmiön kielteisiltä vaikutuksilta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuitenkin monilla toimialoilla, ja ilmastopolitiikka vaikuttaa niin asumiseen kuin liikenteeseen, jotka ovat kaikille kotitalouksille tärkeitä asioita. Ilmastomuutoksella on myös negatiivisia vaikutuksia maailmanlaajuisesti ja sen etenemiseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, joten suomalaistenkin kannattaa ottaa ilmiön aiheuttamat riskit omaan talouteen vakavasti”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten halukkuutta maksaa ilmastoystävällisemmistä valinnoista. 30 prosenttia suomalaisista on valmiita maksamaan jonkinlaista lisähintaa vihreään talouteen siirtymisestä esimerkiksi korkeampina veroina tai hintoina hankkimistaan tavaroista ja palveluista.

Yleisimmin suomalaiset olisivat valmiita käyttämään vihreään muutokseen 11–50 euroa lisää kuukaudessa. Epävarmuus myös tässä asiassa on suurta, sillä yli puolet ei osannut sanoa, olisiko valmis maksamaan kestävästä muutoksesta.

Jotta suomalaisten ympäristötietoisesta kuluttamisesta saataisiin tarkempaa tietoa, tutkimuksessa kysyttiin myös esimerkiksi, kuinka paljon ylimääräistä he olisivat valmiita maksamaan hiilineutraalilla lentokoneella lentämisestä, jos lentolipun alkuperäinen hinta olisi 200 tai 1000 euroa.

Noin kolmasosa vastaajista ei olisi valmis maksamaan lainkaan lisähintaa hiilineutraalista lennosta riippumatta lipun hinnasta. Naiset ja nuoret korostuvat ilmaston paremmin huomioivina, sillä heistä keskimäärin suurempi osa maksaisi jonkinlaista lisähintaa kompensoidakseen lentopäästönsä. 200 euron lipusta suomalaiset olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 29 euron lisähintaa, kun 1000 euron lipun kohdalla vastaava luku on 66 euroa.

”Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa ihmisten oman toiminnan ja kulutuspäätösten muuttamisen kautta, mutta usein siihen tarvitaan avuksi hallinnollista ohjausta tai verotuksellisia kannusteita. Lentämisen lisähinta voi muodostua lipun hintaan liittyvistä veroista, joka yleisesti vähentää lentämistä sekä siihen liittyviä päästöjä, tai vapaaehtoisista maksuista, joilla voidaan rahoittaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä hankkeita. Taloudelliseen toimintaan liittyvien haitallisten ulkoisvaikutusten huomioiminen hinnoittelussa toimii monesti tehokkaammin kuin hallinnolliset rajoitukset”, Kuoppamäki jatkaa.

Tietoa tutkimuksesta

Danske Bank kysyi 3000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy. Kysely toteutettiin 2.-21.3.2020

Osittain sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Tanskassa kyselyyn vastasi 5000 henkilöä ja Ruotsissa sekä Norjassa 1000.

Suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten näkemykset ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista omaan elämän olivat yksi kyselyn teemoista.

Suomalaisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista on huolissaan vähintään jossain määrin 62 %. Tanskassa vastaava luku on 71 %. 55 % suomalaisista puolestaan arvelee, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan heihin henkilökohtaisesti vähintään jossain määrin seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tanskalaisista näin uskoo 56 %. Ruotsissa ja Norjassa näitä kysymyksiä ei esitetty.

Suomessa erityisesti naiset, 18–24-vuotiaat ja opiskelijat ovat huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja uskovat vaikutusten heijastuvan myös omaan elämäänsä seuraavan 10 vuoden aikana.

Suomalaisista ja tanskalaisista 29 % arvelee, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan kielteinen vaikutus heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa seuraavan 10 vuoden kuluessa. Taloudellisten vaikutusten osalta epävarmuus on suurta, 41 % suomalaisista ja 36 % tanskalaisista ei osannut arvioida vaikuttaako ilmastonmuutos heidän talouteensa. Ruotsissa ja Norjassa kysymystä ei esitetty.

Lisätietoja:

Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 050 424 0025, pasi.kuoppamaki@danskebank.fi