Koronakriisi nostanut liiketoimintamallin muutosjoustavuuden salkunhoitajien ja yritysten välisten keskustelujen ytimeen

Koronakriisin koeteltua maailmaa jo yli puolen vuoden ajan, vahva ja joustava liiketoimintamalli on entistä tärkeämpi yrityksille. Siihen liittyvät yhä useammin myös Danske Bankin salkunhoitajien ja yritysten johdon väliset vastuullisuuskeskustelut, selviää pankin tuoreesta aktiivisen omistajuuden raportista.

Koronakriisillä on ollut vakavia kielteisiä vaikutuksia yrityksiin ja taloudelliseen toimeliaisuuteen, ja tämä näkyy myös Danske Bankin uudessa aktiivisen omistajuuden raportissa vuoden 2020 alkupuoliskolta. Raportti osoittaa, kuinka yhteiskunnalliset näkökulmat, kuten yritysten liiketoimintamallin muutosjoustavuus ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus, ovat aiheina yleistyneet Danske Bankin sijoitustiimien keskusteluissa yritysjohdon kanssa.

Vuoden 2020 alkupuoliskolla 29 prosenttia vastuullisuuskeskusteluista liittyi sosiaalisen vastuun kysymyksiin, kun vuonna 2019 luku oli 23 prosenttia. Ympäristökysymysten osuus alkuvuonna 2020 oli 40 prosenttia ja hallintotapaan liittyvien kysymysten 31 prosenttia.

Danske Bankin sijoitustiimit ovat kriisin alusta lähtien keskittyneet yritysten stressitesteihin sen arvioimiseksi, onko niiden liiketoimintamalli kestävä ja selviäisivätkö ne kriisistä.

”Meistä oli tärkeää keskittyä niihin yrityksiin, jotka kärsivät kriisistä eniten sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä ja joiden kannattavuuteen liittyi eniten epävarmuutta. Toinen tärkeä seikka oli analysoida ja arvioida kriisin aiheuttamia mahdollisia käyttäytymisen muutoksia, kuten sähköisen kaupankäynnin, maksupalveluiden tai IT-ratkaisuiden kysynnän muutoksia, jotka voisivat vaikuttaa lukuisien yritysten kasvupotentiaaliin merkittävästi”, Danske Bankin vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Peter Lindström kertoo.

Hän mainitsee esimerkkinä luottokorttiyhtiöt, joilla on maailman suurimmat maksuverkostot. Kriisin aiheuttama matkustamisen väheneminen on vaikuttanut niiden liiketoimintaan negatiivisesti. Vaikkei olekaan varmaa, milloin ja missä määrin tämä liiketoiminta-alue lähtee uuteen nousuun, erityisesti verkko-ostosten huomattava kasvu on kompensoinut tulojen vähenemistä, ja tämä kehitys on myös nopeuttanut käteismaksuista korttimaksuihin siirtymistä. Lisäksi monissa myymälöissä on kannustettu asiakkaita käyttämään maksukortteja käteisen sijaan, koska ne ovat hygieenisempiä.

Yrityksen toiminta kriisissä vaikuttaa vahvasti siihen, millaisena kuluttajat ja muu yhteiskunta näkevät yrityksen. Se taas vaikuttaa yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin kriisin jälkeenkin. Tästä syystä Danske Bankin sijoitustiimit ovat kiinnittäneet huomiota yritysten yhteiskuntavastuuseen ja esimerkiksi siihen, miten työntekijöiden terveys ja turvallisuus huomioidaan ja varmistetaan, sekä miten ne ovat auttaneet estämään viruksen leviämistä ja suojelemaan liiketoimintaa.

”Tässä kriisissä on noussut hyvin selvästi esiin se, että yhteiskunnalla on yrityksille muitakin odotuksia kuin voiton tuottaminen. Yrityksillä on myös laajempi yhteiskuntavastuu, ja niiden pitäisi olla mukana lieventämässä koronakriisin vaikutuksia”, Lindström toteaa.

Hän lisää, että myös työntekijöiden lomautukset ja palkkojen leikkaaminen ovat olleet keskeinen aihe aktiivisen omistajuuden keskusteluissa. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta työntekijöiden vähentäminen voi olla järkevää, mutta se tulee tehdä vastuullisesti, ja yrityksellä on oltava vakaa pohja, jotta liiketoiminta voi jatkua kriisin jälkeenkin.


Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Petra Saikku, ulkoisen viestinnän päällikkö, Danske Bank, 050 395 6309, petra.saikku@danskebank.fi