Siirry sisältöön

Danske Bank: Kestävien joukkovelkakirjojen markkinat ennätyslukemissa

Huoli COVID19:n vaikutuksista vihreään joukkovelkakirjamarkkinaan on ollut aiheeton. Kestävään liiketoimintaan uskovat sijoittajat ovat entistä aktiivisempia ja kiinnostus investointeihin, joilla voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen, on kasvanut.

Kestävien joukkovelkakirjojen markkinat lyövät nyt viime vuoden ennätyksiä: 20.11.2019 mennessä liikkeeseenlaskuja oli 346,8 miljardin dollarin arvosta, kun määrä samalla aikavälillä tänä vuonna on ollut yhteensä 466 miljardia dollaria. Tämä johtuu suurelta osin suuresta määrästä julkisen sektorin aktiviteetteja, joiden tavoitteena on rahoittaa koronakriisin aiheuttamia terveydenhuollon tarpeita. Euromääräisellä yritysbondimarkkinalla kestävien liikkeeseenlaskujen suurimmat volyymit ovat tulleet liikenne- ja energiasektoreilta – tähän mennessä energia- ja sähköyhtiöt ovat laskeneet liikkeeseen 15,5 miljardia euroa ja liikenneyhtiöt 6,5 miljardia euroa.

Vuoden 2020 jälkimmäinen puolisko on ollut Suomessa pelinavaaja suuryritysten vihreisiin liikkeeseenlaskuihin. Tästä on nähty kolme esimerkkiä, kun SATO, Tornator ja UPM laskivat liikkeelle menestyksekkäästi ensimmäiset vihreät joukkovelkakirjalainansa.

”Vuoden aikana on nähty lisäksi euromääräisiä kestävän kehityksen mukaisia liikkeeseenlaskuja esimerkiksi Kuntarahoitukselta ja Pohjoismaiden Investointipankilta. Samanaikaisesti sijoittajapuolen kiinnostus vihreisiin sijoituskohteisiin on kasvanut merkittävästi, myös kotimaassa”, sanoo Danske Bankin Suomen velkapääomamarkkinatransaktioista vastaava johtaja Jenni Tuomaala.

Syksy on ollut vihreiden joukkovelkakirjojen kulta-aikaa, ja Tuomaala katsookin vihreyden edesauttaneen menestyksekkäitä liikkeeseenlaskuja erityisesti markkinan syvyyden ja hinnoittelun huokeuden suhteen – sijoittajakiinnostus on ollut valtavaa, ja johtanut järjestään vastaavaa, mutta ei-vihreää, velkaemissiota edullisempaan markkinahinnoitteluun, suurien emissiokokojen ohella.

”Suomalaisessa suuryrityskentässä kuplii pinnan alla, ja lisäemissioita voidaan odottaa vuonna 2021. Suomalaisyhtiöt ovat hyvin tarkkoja ja pedantteja vihreän liikkeeseenlaskun suunnittelussa ja valmistelussa, ja haluavat välttää tilannetta, jossa heitä voitaisiin syyttää tavoitteiden asettamisessa kunnianhimottomuudesta tai viherpesusta”, Tuomaala sanoo.

Kestävien rahoitustuotteiden moninaisuus luo mahdollisuuksia

Vihreiden rahoituskohteiden riittävyys on este liikkeeseen laskulle vielä joidenkin yhtiöiden kohdalla, kun rahoitustarpeita ja investointikohteita kerätään. Halukkuutta linjata myös rahoitukselliset toimenpiteet muun kestävän kehityksen strategian kanssa kyllä löytyy. Haasteeseen tuo kuitenkin helpotusta markkinalla hiljan yleistynyt, kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina, jossa varat tulee käyttää yhtiön omien ympäristötavoitteiden saavuttamista tukeviin hankkeisiin, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliseen ja kestävään talousjärjestelmään.

”Vihreä joukkovelkakirjamarkkina käy kuumana, ja uudet rahoitustuotteet luovat yhä kasvavalle liikkeeseenlaskijajoukolle mahdollisuuksia laskea liikkeeseen kestävän kehityksen mukaisen joukkovelkakirjan. Korvamerkityn varojen käyttökohteen määrittelevän lähestymistavan ohella nähdään yhtiön yleiseen vastuullisuusstrategiaan ja yhtiön keskeisten vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen sidottu malli”, Tuomaala sanoo ja lisää, että vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen sidottu järjestely vihreän rahoitusstrategian osana sitoo yhtiön tällä tavalla tiukemmin tavoitteisiinsa ja tekee myös tavoitteiden saavuttamisen seurannasta strukturoidumpaa.

”Havaintojemme perustella markkinan kasvu otetaan sijoittajien keskuudessa lämmöllä vastaan. Kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirja on suomalaisillekin sijoittajille mieluinen, vaikkakaan ei konkretian tasolla vielä monelle tuttu”.

  • Vihreät joukkolainat ovat joukkovelkakirjalainoja, joilla kerätyt varat käytetään kokonaisuudessaan uusien tai käynnissä olevien hyväksyttävien vihreiden hankkeiden (tai niiden osan) rahoittamiseen tai jälleenrahoittamiseen ja jotka ovat Green Bond Principles -periaatteiden (GBP-periaatteet) neljän perusosion mukaisia.
  • GBP-periaatteiden neljä perusosiota: 
    1. Varojen käyttö 
    2. Hankkeiden arviointia ja valintaa koskeva prosessi 
    3. Varojen hallinnointi 
    4. Raportointi
  • GBP-periaatteissa liikkeeseenlaskijoille suositellaan selkeää prosessia ja esitettäviä tietoja, joiden avulla sijoittajat, pankit, lainojen järjestäjät, välittäjät ja muut tahot saavat käsityksen kunkin vihreän joukkolainan ominaisuuksista. GBP-periaatteissa korostetaan liikkeeseenlaskijoiden eri sidosryhmille antamien ja raportoimien tietojen avoimuutta, tarkkuutta ja luotettavuutta.

Lisätiedot:
Jenni Tuomaala, Danske Bank, velkapääomamarkkinatransaktioista vastaava johtaja, p. 045 146 7588, jenni.tuomaala@danskebank.fi