Danske Bank ennustaa, että asuntojen hinnat ovat tänä vuonna ennallaan (aiempi ennuste +0,5 %). Ensi vuodelle pankki ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat 3,5 prosenttia (aiempi ennuste +3,0 prosenttia).
”Uusien asuntojen kauppa on supistunut käytettyjen kauppaa rajummin. Kohonnut korkotaso painaa edelleen asuntomarkkinaa, uusista asunnoista on ylitarjontaa ja kuluttajien asunnonostoaikeet ovat toistaiseksi matalat. Olosuhteet asuntokaupan vilkastumiselle paranevat, kun asuntolainojen viitekorkojen lasku todennäköisesti jatkuu, ja ansiotason nousu kasvattaa ostovaraa. Patoutunut kysyntä voi vähitellen lähteä liikkeelle”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Asuntokauppojen määrä on pysytellyt karkeasti neljänneksen alle edellisten vuosien keskimääräisen tason. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 5,1 prosenttia vuodentakaisesta ja 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kuukausitasolla asuntokauppa on kuitenkin noussut tammikuun pohjalukemista, ja loppukevään asuntokauppa näyttää jo vilkkaammalta kuin vuotta aikaisemmin.
”Nyt myös sijoittajat vaikuttavat vähitellen palaavan markkinalle. Suomen Pankin mukaan uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin 14 prosenttia enemmän maalis-huhtikuussa verrattuna vuodentakaiseen. Nostoja tehtiin silti huomattavasti vähemmän kuin edellisinä vuosina.”
Vaisu kysyntä, kohonneet rakennuskustannukset ja kohonnut korkotaso ovat sysänneet asuntorakentamisen huomattavaan matalasuhdanteeseen, joka kestää vuoden 2024. Myymättömien uusien asuntojen varanto nousee tilapäisesti, mikä painaa hintatasoa ja vähentää kannusteita lisärakentamiseen tänä vuonna.
”Suomen väestö kuitenkin kasvaa edelleen ja kasvukeskuksiin tarvitaan lisää asuntoja, joten vähäinen rakentaminen johtaa ajan kanssa asuntopulaan. Patoutuneen kysynnän purkautuminen lisää uudistuotannon tarvetta 2024 jälkipuoliskolla, mutta lupahakemuksiin ja muihin rakentamisen prosesseihin kuluvan ajan vuoksi asuntotuotanto vilkastuu merkittävästi vasta 2025 aikana.”
”Käänteen merkkejä ilmassa”
Danske Bank muutti toukokuun lopussa ennustettaan EKP:n tulevista koronlaskuista. Kesäkuussa nähdyn koronlaskun jälkeen Danske Bank odottaa EKP:n laskevan korkoja vasta joulukuussa. Vuonna 2025 EKP:n odotetaan toteuttavan kolme koronlaskua. Sitkeä inflaatio voisi viivästyttää korkojen laskua.
Mikäli EKP toimii ennustetusti, vuoden euribor laskisi alle kolmeen prosenttiin aikaisintaan ensi keväänä. Lyhyet euriborkorot laskisivat tätä hitaammin – sitä mukaa, jos ja kun koronlaskut toteutuvat.
”Korkojen nousu tuntui Suomen taloudessa voimakkaasti 2023, ja vaikutus näkyy viiveellä vielä 2024, mutta monien asuntolainojen viitekorkoja päivitetään vähitellen alemmas verrattuna vuodentakaiseen. Korkojen lasku helpottaa velallisten tilannetta ja tukee kulutusmahdollisuuksia ja asuntomarkkinaa tänä ja ensi vuonna. Asuntomarkkinoilla on käänteen merkkejä ilmassa”, Kuoppamäki sanoo.