Suomessa kaksi vuotta kestänyt tuotannon kasvu pysähtyi viime vuoden loka-joulukuussa, mutta koko vuoden bruttokansantuote oli kuitenkin 2,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
– Kuluvan vuoden alkupuoliskolle ennustamme pientä tuotannon supistumista, koska teollisuuden uudet tilaukset ovat viime kuukausina alkaneet vähentyä ja talonrakentamisessa uusien hankkeiden aloitukset ovat hieman supistuneet. Koko kuluvan vuoden bruttokansantuotteen ennustamme supistuvan 0,2 prosenttia, mutta ensi vuodelle odotamme kahden prosentin kasvua, kun vienti ja investoinnit kääntyvät lievään nousuun. Näilläkin lukemilla suhdannenäkymät ovat nyt valoisammat kuin viime vuoden lopussa, toteaa johtava neuvonantaja Lauri Uotila.
Työttömyys kääntyy hitaaseen nousuun
Työttömyys on alentunut tasaisesti kahden vuoden ajan. Sampo Pankin ekonomistit arvioivat työttömyyden nyt kääntyvän hitaaseen nousuun, mutta koko kuluvan vuoden keskimääräinen työttömyysaste kohonnee vain kymmenyksellä 7,9 prosenttiin. Ensi vuodelle odotetaan tasan kahdeksan prosentin työttömyysastetta.
– Inflaatio nopeutui viime vuonna keskimäärin 3,4 prosenttiin. Kuluvan vuoden alussa inflaatio pysyy vähintään kolmessa prosentissa, mutta koko vuoden keskimääräinen inflaatio painunee 2,8 prosenttiin. Ensi vuonna kuluttajahinnat noussevat enää 2,3 prosenttia, mikäli Persianlahden paineet hellittävät ja öljyn hinta voi alentua. Palkansaajien ansiot sekä eläkkeet kohoavat tänä vuonna yli kolme prosenttia eli hieman inflaatiota nopeammin.
Vaihtotase pysyy alijäämäisenä
Suomen ulkomaankaupan vaihtotase painui viime vuonna hieman alijäämäiseksi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1993. Odotamme vaihtotaseen pysyvän hieman alijäämäisenä myös vuosina 2012-2013. Viennin kilpailukyvyn kohentaminen saakin uutta painoarvoa talouspolitiikan tavoitevalikoimassa. Julkisen sektorin alijäämä oli viime vuonna odotettua pienempi eli 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustamme tälle vuodelle hieman suurempaa alijäämää, mutta ensi vuonna voidaan palata viime vuoden lukemiin. Alijäämän kaventaminen edellyttää monia menoleikkauksia sekä verotuksen muutoksia. Tulevien vuosien kannalta myös suunnitelmilla työllisyysasteen kohottamiseksi sekä työurien pidentämiseksi alkaa olla kiire.
Löysän rahapolitiikan aika jatkuu
Maailmantalouden ennakoivat mittarit nousivat alkuvuodesta, mutta euroalue näyttää toistaiseksi vajonneen taantumaan.
– Maailmantalouden tilanne on parantunut aavistuksen edellisen ennusteemme jälkeen, mistä voimme kiittää erityisesti Euroopan keskuspankin mittavia operaatioita, jotka helpottivat pankkien ja valtioiden rahoitusta merkittävästi. Suurten velkojen ja edelleen vallitsevan epävarmuuden vuoksi rahapolitiikka tullee pysymään kevyenä länsimaissa monta vuotta. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron yhdessä prosentissa tämän ja ensi vuoden. 12 kk euribor vajonnee 1,4 prosenttiin tai jopa alle, toteaa Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Yhdysvallat ja Aasia maailmantalouden kasvun vetureina
Yhdysvalloissa ja Aasiassa kasvu jatkuu, ellei öljyn hinta nouse edelleen merkittävästi.
– Työpaikkojen lisääntyminen Yhdysvalloissa on EKP:n onnistuneiden operaatioiden lisäksi toinen hyvä uutinen. Myös asuntorakentamisen lievä elpyminen on rohkaisevaa, mutta maan taloudessa riittää suuria ongelmia ratkaistavaksi marraskuun presidentinvaalien jälkeen. Kiinan ennakoivat mittarit kertovat heikohkosta talouskasvusta, mutta odotamme maan kokonaistuotannon kasvun yltävän vähintään heidän omaan tavoitteeseen 7,5 %. Ennustamme Kiinan keventävän edelleen rahapolitiikkaansa ja lisäävän kotimaista kulutusta.
Euromaiden velat eivät ole kadonneet minnekään, mikä merkitsee raskaita vakauttamistoimia.
– Euroalue kokonaisuutena on Yhdysvaltoja vähävelkaisempi, mutta yksittäiset maat ovat erittäin velkaisia ja heiveröinen talouskasvu heikentää kykyä hoitaa velkoja. Valtiot kiristävät vyötä tänä vuonna, mutta vähitellen katseen pitäisi siirtyä talouskasvun ja työpaikkojen luomiseen. Tiukka budjettipolitiikka ei yksin luo talouskasvua eikä edes estä kaikkia kriisejä, Kuoppamäki muistuttaa.
Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Sampo Pankki, puh. 010 546 7715
Lauri Uotila, johtava neuvonantaja, Sampo Pankki, puh. 010 546 7714