Danske Bankin suhdannekatsaus - joulukuu 2012

Ensi vuosikaan ei vielä tuo helpotusta kotimaiseen taantumaan, ennustavat Danske Bankin ekonomistit. Maailmantalouden suhdanteet ovat kuitenkin kohentumassa, jolloin euroalueen syöksykierrekin voi oieta. Korkojen ei uskota lähtevän nousuun vielä ensi vuonna.

Maailmantalous on ollut kuluvana vuonna täynnä epävarmuutta, ja talouskasvu jää normaalia heikommaksi. Suhdanteiden odotetaan kuitenkin kohentuvan ensi vuonna, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi.

- Yhdysvaltojen ja Kiinan sekä muutamien kehittyvien talouksien voimistuminen tukee koko maailmantaloutta, ja ennustamme myönteisen kehityksen jatkuvan vuonna 2013.

Euroalueen ennakoivat indikaattorit puolestaan kertovat alueen tuotannon yhä supistuvan lähitulevaisuudessa, mutta taantuman loppu saattaa jo häämöttää.

- Odotamme euroalueen nettoviennin piristyvän ja samalla finanssipolitiikan kiristysten maltillistuvan ensi vuonna. Finanssikriisin ja rakenneuudistusten ahjosta tuskin nousee uutta teräksistä euroaluetta vielä edes vuonna 2014, mutta talouden syöksykierre näyttäisi oikenevan, Kuoppamäki ennustaa. 

Suomessa ei ole vielä nähty pohjaa

Maltillinen taantuma on ollut Suomen riesana jo vuoden päivät. Vaikeaa tilannetta kuvastaa poikkeuksellisen heikko kuluttajien ja yritysten luottamus sekä rakennusalan synkeät näkymät. Vaikka talouden suunta näyttäisi yhä olevan alaspäin, tunnelin päässä on näkyvissä hienoista valoa.

- Ennustamme Suomen talouden kääntyvän kasvuun vasta vuonna 2014 maailmantalouden imussa. Siihen asti työttömyys kasvaa, asuntojen reaalihinnat laskevat, julkinen velkasuhde nousee ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä, Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

Romahdusta ei silti ole näköpiirissä.

- Sanonnan mukaan pimeintä on juuri ennen auringonnousua. Tämä voi kuvata hyvinkin osuvasti Suomen nykyisiä talousnäkymiä, Brotherus tiivistää.

Korot pysyttelevät ennätysmatalalla

Danske Bankin ekonomistit eivät usko euribor-korkojen nousevan nykytasoilta vielä ensi vuonna. Hauras suhdannetilanne, pankkien luotonannon kiristyminen ja alhaiset inflaatio-odotukset antavat EKP:lle mahdollisuuden jatkaa poikkeuksellisen kevyttä rahapolitiikkaansa.

- Poikkeukselliseen rahapolitiikkaan liittyy kuitenkin riskejä, jos sitä aletaan pitää pysyvänä olotilana. Pahimmillaan odotukset alhaisesta kasvusta ja koroista toteuttavat itse itsensä ja talouden dynaamisuus heikkenee, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomauttaa.

SuomiEnnusteEnnusteEnnuste
Kysyntä ja tarjonta20102011201220132014
Määrän muutos
Bkt3,32,70,00,52,2
Tuonti6,95,7-1,51,03,0
Vienti7,52,6-1,51,54,5
Kulutus2,11,81,30,51,0
-yksityinen3,32,51,70,81,3
-julkinen0,00,1-0,50,00,5
Investoinnit2,64,6-2,5-1,02,5
Indikaattoreita20102011201220132014
Työttömyysaste, %8,47,87,78,27,9
Ansiotaso, %2,62,73,42,72,5
Inflaatio, %1,23,42,82,52,0
Asuntojen hinnat, %8,82,72,01,52,5
Vaihtotase, mrd. eur2,7-3,1-3,0-2,0-1,0
Vaihtotase / bkt, %1,5-1,6-1,5-1,0-0,5
Julkinen alijäämä / bkt, %-2,5-0,6-1,5-0,7-0,5
Julkinen velka / bkt, %48,649,052,554,555,0
Ennusteet: Danske Bank/ Ekonomistit

Tutustu suhdannekatsaukseen kokonaisuudessaan

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Juhana Brotherus, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7159