Content is loading
Siirry sisältöön

Lainakatto jarruttaisi myös muiden kuin ensiasunnon ostajien asuntokauppaa

Mikäli Valtioneuvoston työryhmän ehdottama, jopa 80 prosentin asuntolainakatto toteutuisi, olisi sillä selkeitä vaikutuksia koko asunnonvaihtoketjuun. Tiukka vaatimus omarahoitusosuudesta kaventaisi eritoten nuorten asunnonostajien mahdollisuuksia tavoitella omaan elämän-tilanteeseen sopivaa ensimmäistä kotia, arvioi Kiinteistömaailma.

Jokaisen asunnonostajan lähtökohdat, lainanmaksukyky ja toiveet omasta kodista ovat erilaiset. Ensiasunnon ostajille tehdyn kyselyn mukaan ylilyöntejä ei kuitenkaan tapahdu, vaan koti ostetaan tarveperusteisesti. Luottoasteen rajoittaminen ei ole ratkaisu ylivelkaantumiseen.

- Vuokrataso erityisesti pääkaupunkiseudulla on niin korkea, että asuntosäästämisen ja vuokranmaksun yhdistelmä on usein mahdotonta. Lainakaton vaatiminen rajoittaisi varsinkin nuorten perheiden valinnanvapautta ja ajaisi heidät ahtaalle, arvioi Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.  

Asunnonvaihtoketjun sujuvuus uhattuna

Asuntokauppojen ketjussa ensiasunnon ostajat ovat oleellinen lenkki, sillä tällä hetkellä he tekevät noin joka viidennen asuntokaupan. Mikäli ensiasunnon ostajien määrä lainakaton myötä vähenisi radikaalisti, vaikeuttaisi asunnonvaihtoketjun liikkeelle panevan voiman puuttuminen myös muiden asunnon vaihtoa. Oletettavasti uudisrakentaminen hiljentyisi ja asuntokauppaa käytäisiin pääasiassa vain asuntojen vaihtajien välillä. 

Kiinteistömaailman tutkimuksen mukaan nuorten halu omaan asuntoon on edelleen kova: jopa 70 prosenttia 18–39 -vuotiaista on aikeissa ostaa ensiasunnon. Tilastojen valossa suurin osa ensiasunnon ostavista pariskunnista hankkii kolmion, yksin elävät valitsevat useimmiten kaksion. Lainakaton toteutuessa ensiasunnon ostajat joutuisivat harkitsemaan pienemmän asunnon ostamista ja ajautuisivat näin kilpailemaan yksiöistä sijoittajien kanssa. 

Asuntomarkkinoihin ei odotettavissa suuria muutoksia

Lokakuusta 2011 lokakuuhun 2012 asuntomarkkinat ovat kehittyneet melko maltillisesti. Kokonais-kauppamäärät lokakuussa ovat molempina vuosina liki tasoissa, noin 7200 kauppaa kuukaudessa. Vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet kahdella päivällä ja asunto käy nyt kaupaksi keskimäärin 64 päivässä. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet hinnoissa. Lokakuussa 2012 käytetystä kerrostaloasunnosta maksettiin keskimäärin 2484 euroa neliöltä, joka on 5,3 prosenttia vuodentakaista enemmän. 

Paikkakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuret: esimerkiksi Helsingissä käytetyn kerrostalo-asunnon keskineliöhinta oli 4328 euroa, eli 7,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Loppuvuoden asuntomarkkinoille ei suuria muutoksia ole odotettavissa.  

- Kuluttajat harkitsevat asuntokauppoja tarkkaan, mutta uskon, että edelleen matalana pysyvät korot sekä korkea vuokrataso pitävät asuntomarkkinat virkeinä ja ostajat liikkeellä myös jatkossa. Nähtäväksi jää, tuleeko loppuvuonna asuntokauppoihin piikki, mikäli varainsiirtoveron laskutavan muutos vahvistetaan ja lainakattovaatimus toteutuu, Hämäläinen summaa. 

Lisätietoja: 
Seppo Hämäläinen, toimitusjohtaja, puh. 050 310 4090, seppo.hamalainen@kiinteistomaailma.fi
Tiina Korhonen, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, puh. 050 911 1791, tiina.korhonen@kiinteistomaailma.fi