Kiinteistömaailman vuonna 2007 lanseeraaman Tarjouskauppa-mallin tarkoituksena oli kehittää asuntokauppaa avoimempaan suuntaan. Vajaan viiden vuoden toiminta-ajan kuluessa kauppatapa on vakiinnuttanut asemansa asuntomarkkinoilla ja tähän mennessä Tarjouskaupalla on myynyt tai ostanut asunnon yli 32 000 taloutta. Tarjouskauppa-mallia on kehitetty koko sen olemassaolon ajan yhdessä viranomaisten kanssa.
Keskeinen ero perinteisen kauppatavan ja Tarjouskaupan välillä on hinnan ilmoittamistapa: perinteisessä mallissa hintapyynnöstä tingitään alaspäin, kun taas Tarjouskaupassa ilmoitetusta lähtöhinnasta tehdään tarjouksia ylöspäin. Lopullinen hinta kuitenkin muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tarjouskaupassa kaikki annetut tarjoukset ovat kuluttajien nähtävissä, joten kauppatapa on perinteistä mallia avoimempaa. Kauppatavasta riippumatta myyjä päättää itse, kenelle asunnon lopulta myy, millaisin ehdoin, millä hinnalla vai myykö lopulta kenellekään.
- Molemmissa kauppatavoissa kiinteistönvälittäjän ammattimainen, mahdollisimman osuva arvio asunnon markkinahinnasta on pääroolissa. Tämän pohjalta asunnon myyjä ja välittäjä yhdessä päättävät, millä alkuhinnalla asunto tuodaan tarjolle, kertoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.
Tarjouskaupan avulla läpinäkyvyyttä asuntokauppaan
Tarjouskauppa sai alkunsa Kiinteistömaailman halusta edistää asuntomarkkinoiden avoimuutta: tavoitteena oli rakentaa malli, jossa kaikilla osapuolilla olisi reaaliaikainen tieto tulleista tarjouksista ja mahdollisuus reagoida niihin. Epäilykset tekaistuista tarjouksista ovat Tarjouskaupassa turhia, sillä välittäjä ottaa aina kirjallisesti vastaan kaikki tarjoukset, jonka jälkeen välittäjä laittaa ne Kiinteistömaailman verkkosivuille vapaasti kuluttajien näkyville. Välittäjän toimeksiantokirjanpito on tarvittaessa viranomaisten nähtävissä Tarjouskauppa-kohteiden osalta, aivan kuten perinteisessäkin kauppatavassa.
Kuluttajavirasto on toivonut avoimempia, kattavampia ja tarkempia asuntokaupan hintatietoja. Kiinteistömaailman vastaus asuntokaupan läpinäkyvyyteen ja kuluttajien tiedontarpeeseen on Tarjouskaupan historiapankki: sieltä kuluttajat saavat kattavaa tietoa asuntomarkkinatilanteesta, hintatasosta ja -kehityksestä päättyneiden Tarjouskauppa-kohteiden osalta.
- Kauppatapana Tarjouskauppa toimii sekä myyjän että ostajan näkökulmasta. Myyjä voi olla varma, että Tarjouskaupalla hän saa asunnostaan parhaan markkinahinnan, sillä jokaisella ostajalla on aikaa tehdä oma, parempi tarjouksensa. Myös ostajaehdokkaan on helpompi asettaa tarjouksensa, koska hän tietää tarkalleen, mitä muut ovat asunnosta tarjonneet, kertoo Rytkönen.
Kuluttajavirasto suopeana: Ehdotus asuntomarkkinointiasetuksen uudistamisesta
Viranomaisten mukaan asuntomarkkinoiden tulee voida kehittyä ja uusiin toimintamalleihin on syytä suhtautua avoimesti. Nykyisessä lainsäädännössä on kuitenkin ollut olettamuksena ainoastaan yksi kauppatapa eikä Tarjouskaupan tyyppiseen toimintamalliin oltu varauduttu. Tarjouskaupan haasteena onkin ollut terminologia. Lainsäädännöstä puuttuva lähtöhinta-termi otettiin käyttöön, jotta erilaisella nimikevalinnalla kuluttaja huomioisi myyntitavan eron. Kuluttajavirasto ehdottaakin aloitteessaan asuntomarkkinointiasetuksen uudistamista.
- Internetin hyödyntäminen asuntojen ilmoittelussa ei ollut mikään mullistus, jos sitä vertaa siihen, mitä Tarjouskauppa on tehnyt alalle. Asuntomarkkinoita on todellakin muutettu. Kuluttajaviraston aloitteen myötä kauppatavalle saadaan pelisäännöt, joten kilpailua on odotettavissa. Toivotammekin kilpailijat tervetulleiksi avoimemman kauppatavan käyttöön. Uskon, että viiden vuoden kuluttua kaikista Suomen asuntokaupoista joka kolmas tehdään Tarjouskaupalla, Rytkönen sanoo.
Lisätietoja:
Tommi Rytkönen, toimitusjohtaja, Kiinteistömaailma Oy.
Soittopyynnöt Tiina Korhonen, puh. 010 622 3020
www.kiinteistomaailma.fi/tarjouskauppa
www.kiinteistomaailma.fi/hinnat
Vuonna 1990 perustettu Kiinteistömaailma on vahva ja valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju, jossa työsken- telee yli 800 asuntokaupan ammattilaista 60 paikkakunnalla 126 asuntomyymälässä, jotka tekivät vuonna 2011 noin 14 000 kiinteistö- ja asunto-osakekauppaa. Brändin omistaa Sampo Pankki, asuntomyymälät ovat itsenäisten franchisingyrittäjien omistamia osakeyhtiöitä. Useilla alueilla, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Kiinteistömaailma on alansa kiistaton markkinajohtaja.