Danske Bankin suhdannekatsaus joulukuu 2013

Suomen talous ponnistaa vaivalloisesti taantumasta ylös kokonaistuotannon kasvaessa ensi vuonna vain 1,1 prosenttia. Kasvu perustuu asteittain toipuvaan vientiin kotimaisen kysynnän polkiessa paikallaan. Maailmantaloudessa palataan hiljalleen kohti normaalia, mutta Euroopan talouskehitys on yhä haurasta, arvioi Danske Bank tuoreessa suhdannekatsauksessaan.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa suhdannekatsauksessa Suomen kasvun olevan taantuman jälkeenkin melko hidasta ainakin pari vuotta.

- Kotimainen kysyntä polkee paikoillaan. Näköpiirissä ei ole samanlaista kasvupyrähdystä kuin laman jälkeen 1990-luvulla. Hidas kasvu perustuu lähinnä toipuvaan vientiin, jonka mahdollisuudet paranevat maailmantalouden normalisoituessa, arvioi Kuoppamäki.

Ostovoiman heikko kehitys näkyy kaupan kassoilla ja asuntomarkkinoilla

Kuoppamäen mukaan kotitalouksien ostovoiman kasvu hidastuu pitkäksi aikaa, sillä inflaatio ja verotuksen kiristyminen syövät palkankorotukset. Ostovoimaa syö myös työllisyystilanteen heikkeneminen lähikuukausina. Valoa saattaa olla luvassa ainakin vientialojen työllisyyteen, jota viennin imu voi nostaa loppuvuonna 2014.

- Ostovoiman heikko kehitys näkyy kaupan kassoilla ja myös asuntomarkkinoilla. On odotettavissa, että asuntojen hinnat polkevat paikoillaan ja asuntokauppa jatkuu aiempaa hitaampana. Suhteellisen maltillinen velkaantuneisuus ja asuntolainojen edelleen alhaiset korot vakauttavat onneksi  kotitalouksien tilannetta. Kansantalouden vakauden kannalta olisi tärkeää saada kulutus pidettyä edes nykyisellä tasolla, sanoo Kuoppamäki.

Investoinnit pysyvät vaisuina

Kotimaisen kysynnän heikkoutta lisää investointien alamäki niin teollisuudessa kuin rakentamisessa. Samaan aikaan hallitus vie eteenpäin rakenneuudistuksia, jotka osittain tähtäävät julkisten menojen säästöihin.

- Rakenneuudistukset julkisen talouden tervehdyttämiseksi ovat vasta alussa. Monta vakaata askelta pitäisi vielä ottaa esimerkiksi työurien pidentämisen osalta lähivuosina, sanoo Kuoppamäki.

Suunnitellut rakenneuudistukset auttavat Suomea säilyttämään euroalueen parhaan luottoluokituksen ainakin toistaiseksi. 

Maailmantalous kohti normaalia 

Globaalitalous toipuu ensi vuonna Yhdysvaltain johdolla. Euroalueen kehitys jää jälkeen, vaikkakin taantuma on selätetty. Ostopäällikköindeksit ja muut ennakoivat mittarit povaavat tukevaa talouskasvua alkuvuodelle.

- Kasvua painaneet julkiset sopeutustoimet ja kireät rahoitusolot helpottavat samalla kun keskuspankit pitävät jalan kaasulla. Toimintaympäristö antaa hyvät eväät maailmantalouden kiihtyvälle kasvulle, Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus toteaa vuoden 2014 näkymistä.

Euroopan heikkouden jatkuessa katseet kääntyvät Euroopan keskuspankin (EKP) suuntaan.

- Euroopan talouskehitys on yhä aneemista, työttömyys historiallisen korkea ja inflaatio laahaa lähellä nollaa. Odotammekin EKP:n ryhtyvän viimein vuoden alussa uusiin tukitoimiin tilanteen oikaisemiseksi. Ohjauskoron lasku, negatiivinen talletuskorko ja lisälikviditeetti ovat kaikki pöydällä.

Euriborit liimattu nollan pintaan

- Keskuspankin kevyt rahapolitiikka euroalueella kahlitsee kansalaisille ja yrityksille tärkeiden viitekorkojen tason pitkäksi aikaa nykylukemilleen. Vientinäkymien kannalta EKP:n ennakoitu rahapoliittinen elvytys helpottaisi vahvan euron ylläpitämää kilpailukykyongelmaa, Brotherus muistuttaa.

 
Kysyntä ja tarjonta20112012Ennuste
2013
Ennuste
2014
Ennuste
2015
Määrän muutos, %
Bkt2,7-0,8-1,31,12,0
Tuonti6,2-1,0-2,51,53,0
Vienti2,7-0,20,43,04,0
Kulutus1,90,3-0,10,40,7
-yksityinen2,60,2-0,50,41,0
-julkinen0,50,60,60,30,5
Investoinnit5,7-1,0-4,00,02,5

 

Indikaattoreita20112012201320142015
Työttömyysaste, %7,87,78,28,48,2
Ansiotaso, %2,73,52,11,41,2
Inflaatio, %3,42,81,41,21,5
Asuntojen hinnat, %2,71,71,41,01,5
Vaihtotase, mrd. eur-2,8-3,2-1,5-1,0-0,5
Vaihtotase / bkt, %-1,5-1,7-0,8-0,5-0,2
Julkinen alijäämä / bkt, %-0,7-1,8-2,1-1,8-1,5
Julkinen velka / bkt, %49,253,658,761,062,0
Ennusteet: Danske Bank/Ekonomit

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Juhana Brotherus, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7159

Tutustu suhdannekatsaukseen kokonaisuudessaan