Pankkiasiakkaat siirtyvät vauhdikkaasti perinteisen verkkopankin käytöstä kohti mobiili- ja tabletpankkisovelluksia. Vaikka Suomessa älypuhelinten osuus koko puhelinkannasta on pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa, myös meillä käyttö suuntautuu vahvasti uusiin kanaviin.

– Arvioimme, että vuoden 2015 loppuun mennessä mobiilikanavien sisäänkirjautumismäärät ylittävät verkkopankin vastaavat, toteaa Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo.

– Mikään muu pankkiasioinnin uusi muoto ei ole kasvanut mobiilisovellusten käytön tapaan. Toimme Suomen ensimmäisen mobiilipankkisovelluksen markkinoille vuoden 2010 lopulla, ja nyt näyttää siltä, että vain viidessä vuodessa älypuhelin- ja tabletsovellukset ohittavat suosiossa verkkopankkikäytön. Vertailuksi voidaan todeta, että esimerkiksi pelkän laskunmaksun siirtyminen pankkitiskeiltä automaateille vei aikanaan noin 15 vuotta.

Suomi edelleen muita Pohjoismaita jäljessä

Vaikka muutosvauhti on Suomessa kiihtyvä, muualla Euroopassa ollaan mobiilin osalta selvästi Suomea edellä. Kun meillä uusien kanavien osuus asioinnista tällä hetkellä on noin 30 prosentin luokkaa, muissa Pohjoismaissa se on noin 50 prosenttia ja esimerkiksi Danske Bankin asiakkaat Irlannissa käyttävät jo tällä hetkellä mobiilisovelluksia merkittävästi enemmän kuin perinteistä verkkopankkia.

– Irlannin kaltaisissa maissa on ikään kuin harpattu Suomessa hyvin pitkään kestäneen verkkopankkivaiheen yli ja siirrytty kassa-asiointivetoisesta pankkiasioiden hoidosta suoraan mobiilin hyödyntämiseen, Kaarnimo kertoo.

Hyvät kokemukset vauhdittavat siirtymää

TNS Gallupin tuoreessa, kaikkiaan 1300 henkilöä kattavassa mobiilia pankkiasiointia koskevassa kokonaistutkimuksessa yhteensä 500 henkilöä vastasi suomalaisten pankkien mobiilisovellusten toimivuutta ja käyttöä koskeviin kysymyksiin. 

Tutkimuksessa käyttäjät muun muassa arvioivat heille tärkeimpiä mobiilisovellusten käyttötarpeita. 

– Eri pankkien asiakkaiden näkemykset tärkeimmistä ominaisuuksista vaihtelevat hieman, mutta kokonaisuudessaan tärkeimmiksi asioiksi nousivat ajasta ja paikasta riippumaton käyttö (43 % vastaajista) sekä käytön helppous ja mukavuus (36 % vastaajista). Mobiiliratkaisut vastaavat niihin käyttötarpeisiin, joita ihmisillä nykyisin arjessa on – myös pankkiasioita halutaan hoitaa liikkeessä ja aikaa tuhlaamatta, Kenneth Kaarnimo toteaa.

Mobiilipankkien tärkeimmäksi palveluksi nousi tutkimuksessa kaikkien pankkien osalta tilitietojen tarkastelu, jonka 55 % vastaajista määritteli tärkeimmäksi palveluksi. Toiseksi tärkein palvelu on laskujen maksu 36 % vastaajaosuudella. 

– Tärkeimmät asiointimuodot olivat hyvin selviä, mutta pankkikohtaista jakaumaa tarkasteltaessa eroja alkaa muodostua sen suhteen, millainen palvelukokonaisuus sovelluksessa tarjolla on.   Esimerkiksi meillä uusien tulojen ja menojen seurantapalveluiden lisääminen myös mobiilipankkiin on saanut 47 % vastaajista nostamaan sen tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi. 

Vastaajat arvioivat myös pääasiallisesti käyttämäänsä mobiilipankkia antamalla kouluarvosanan käytön helppoudelle, palveluiden laajuudelle, turvallisuudelle sekä toteutuksen luovuudelle. Suurten suomalaispankkien asiakkaiden arviot eri mobiilipankkien osa-alueista ovat tältä osin varsin yhteneväisiä.

– Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset tukevat käsitystämme siitä, että hyvät kokemukset käytettävyydestä ja asioiden hoidosta vauhdittavat siirtymää uusiin palvelukanaviin. Tämä yhdistettynä kasvavaan älypuhelinten osuuteen vauhdittaa muutosnopeutta perinteisistä asiointikanavista kohti mobiili- ja tabletsovelluksia, Kaarnimo kiteyttää.

Lisätietoja:
Kenneth Kaarnimo, henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja, Danske Bank. Puh 010 546 8319
Teppo Havo, viestintäpäällikkö, Danske Bank. Puh. 050 379 8062