Maailmantalouden voimistuva kasvu nostaa Suomen vientiä 2015, vaikka Venäjän talouden heikkous rasittaa edelleen sekä vientiä että matkailusta riippuvaisia toimialoja. Valitettavasti viennin nousu vaikuttaa kotimaiseen kysyntään viiveellä ja vaimeasti. Viive johtuu siitä, että työllisyys kääntyy nousuun vasta nousun jatkuttua hetken aikaa, ja yritysten investointihankkeiden toteutus alkaa hitaasti.
Vaimeiden kysyntäodotusten takaa löytyvät kotitalouksia rasittava reaalipalkkojen heikko kehitys sekä tiukka finanssipolitiikka. Polttonesteiden halventuminen tukee sekä kotimaista kysyntää että kasvattaa kauppataseen ylijäämää.
– Suomi olisi päässyt vientivetoiseen kasvuun kiinni jo 2014 aikana ilman Venäjälle suuntautuvan viennin laskua ja Ukrainan tilanteen vaikutuksia. Vienti Venäjän ulkopuolelle kääntyi kasvuun ja teollisuuden uusien tilauksien virta voimistui vuoden aikana. Dollaria ja puntaa vastaan heikentynyt euro helpottaa suomalaisten yritysten vientiponnisteluja 2015, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Kuluttajien niukkuuden aika jatkuu
Kotitalouksien ostovoima heikkenee ja hitaasti kasvava työttömyys pitää kuluttajat varovaisina. Asuntomarkkinoilla hinnat luisuvat edelleen, mutta eivät romahda. Investointien heikkous jatkuu, kunnes viennin veto näkyy yritysten toiminnassa. Rakentaminen heikkenee edelleen. Myös julkisen sektorin tiukka finanssipolitiikka heikentää kotimaista kysyntää.
– Odotamme kotimaisen kysynnän kääntyvän loivaan nousuun vasta 2016, kun vientiteollisuuden työllisyys kohentuu ja finanssipolitiikan kiristystahti lieventyy. Suomalaisten kannattaa silti totutella ajatukseen, että meiltä menee yli vuosikymmen kriisiä edeltäneen bruttokansantuotteen ylittämiseen. Taantuma on historiallisen pitkä, mutta seuraavan hallituksen pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Lähivuosina rakennetaan edellytyksiä seuraavan vuosikymmenen kasvulle, joka uhkaa jäädä alhaiseksi, ellei taloutemme rakenteita uudisteta määrätietoisesti, Kuoppamäki arvioi.
Öljy voitelee maailmantalouden rattaita
Öljyn hinnan romahtaminen vauhdittaa maailmantalouden nousua ensi vuonna. Globaalitalous kasvaa Yhdysvaltain johdolla, mutta käänne nähdään myös euroalueella ja Japanissa. Julkiset kiristystoimet helpottavat samalla, kun rahoitusolot kohentuvat ja keskuspankit aloittavat uudet elvytystoimet.
– Öljyn hinnan romahtaminen syksyn aikana muuttaa suhdannekuvaa selvästi positiivisemmaksi. Voittajia ovat euroalue, Yhdysvallat ja Japani, häviäjiä sen sijaan öljynviejämaat. Matalammat energian hinnat painavat euroaluetta ja Japania hetkellisesti kohti deflaatiota mahdollistaen keskuspankkien uudet elvytysruiskeet. Tämä yhdistelmä siivittää maailmantalouden kasvua, ekonomisti Juhana Brotherus toteaa vuoden 2015 näkymistä.
Euroopan keskuspankki (EKP) ottaa viimein deflaatiohuolet vakavasti.
– Ukrainan kriisin hyydyttämä kasvu ja korkea työttömyys laskivat euroalueella inflaation nollan tuntumaan ja inflaatio-odotukset alle keskuspankin tavoitteen. Odotammekin EKP:n aloittavan viimein vuoden 2015 alussa valtioiden joukkovelkakirjaostot tilanteen oikaisemiseksi. EKP:n elvytystoimet painavat euron arvoa vielä hienoisesti alemmas parantaen valuutta-alueen vientinäkymiä, Brotherus arvioi.
Asuntovelallisten korot laskevat
– Matalat inflaationäkymät naulaavat EKP:n ohjauskorot nykylukemiin ainakin vuoteen 2017 asti. Samalla EKP:n uudet tukitoimet lisäävät likviditeettiä euroalueella painaen jo ennestään matalia euriborkorkoja alaspäin. Matalat lainanhoitokustannukset helpottavat suomalaisten asuntovelallisten ja yritysten tilannetta muuten haastavassa taloustilanteessa, Brotherus toteaa.
Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank. Puh. 010 546 7715