Danske Bankin Pohjoismainen teollisuusbarometri kertoo, että teollisuusyritysten odotukset ovat helmikuussa parantuneet Suomessa. Tällä hetkellä suomalaisten yritysten luottamus on korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2012 syyskuun. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on otettu pieniä taka-askelia, mutta suhtautuminen tulevaan kehitykseen on edelleen myönteistä.
Vaikka Suomessa yritysten tulevaisuudenusko on parantumaan päin, on indeksilukumme (-9,3) merkittävästi matalampi kuin Ruotsissa (2,7), Tanskassa (3,7) tai Norjassa (6,1).
Tuotanto-odotukset ja tilaukset kasvussa – Suomi jälkijunassa
Danske Bankin Pohjoismaisen teollisuusbarometrin mukaan yritykset ilmoittavat kasvavista tuotanto-odotuksista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, mutta Tanskassa kehitys on laskusuuntaista.
– Tanskan tilannetta selittää yksittäisenä tekijänä kenties selvimmin yksityisen kulutuksen hidastuminen, joka johtuu osaltaan asuntomarkkinoiden epävakaudesta, kertoo yritysasiakkaiden luotonmyönnöstä vastaava johtaja Tapio Jordan Danske Bankista.
Teollisuusyritysten tilauskirjat ovat kehittyneet tasaisesti Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä yhdessä positiivisten tuotantonäkymien kanssa viittaa siihen, että taloudellinen aktiivisuus on Pohjoismaissa jälleen vauhdittumassa. Suomen osalta tilanne ei ole aivan yhtä valoisa, sillä yritysten näkemykset tilauskannan kehittymisestä pysyvät negatiivisina.
– Tuoreet tilastoluvut tukevat teollisuusyritysten käsitystä tilauskannan kehityksestä Suomessa. Tammikuussa uusien tilauksien arvo supistui 3,6 prosenttia edellisestä vuodesta, Jordan toteaa.
Vienti kasvun veturina – alkuvuosi sakkaa
Pohjoismaiset kansantaloudet ovat vahvasti riippuvaisia teollisuustuotteiden viennistä. Valtaosa kotimarkkinoilla tuotetuista hyödykkeistä viedään muihin Euroopan maihin, joten euroalueen nousu taantumasta ja kolmella viimeisellä neljänneksellä kirjatut positiiviset kasvuluvut luovat kysyntää pohjoismaisille vientituotteille.
Suomen jälkisyklisellä teollisuudella on kuitenkin pohjoismaisia naapureita suurempia haasteita saada vientinsä jälleen vauhtiin. Esimerkiksi tullin ennakkotiedot kertoivat tavaraviennin arvon laskeneen tammikuussa 9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta.
– Tammikuun vientiluvut olivat poikkeuksellisen synkkiä, mutta yhden kuukauden perusteella ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Selvää on, että euroalueen toipuminen ei ole vielä näkynyt viime vuoden loppupuolella ennustetulla tavalla. Haasteita Suomen vientinäkymille tuo myös Venäjän tilanne – Ukrainan kriisin johdosta heikentynyt rupla vaikeuttaa itään suuntautuvaa vientiä, Jordan kertoo.
|
|
Danske Bankin Pohjoismainen teollisuusbarometri
Lisätietoja:
Tapio Jordan, yritysasiakasliiketoiminnan luotonmyönnöstä vastaava johtaja, Danske Bank. Puh. 010 546 8082
Teppo Havo, viestintäpäällikkö, Danske Bank. Puh. 050 3798 062