Danske Bank -konsernin laajassa pohjoiseurooppalaisessa tutkimuksessa yhteensä liki 3600 perhettä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Virosta vastasi kysymyksiin lasten talousosaamisesta sekä lapsille säästämisestä.
Tutkimuksen tulokset kertovat, että valtaosa suomalaisperheistä pyrkii säästämään systemaattisesti lastensa tulevaisuuden varalle.
– Edellisessä vastaavan laajuisessa tutkimuksessamme vuonna 2011 peräti 34 % perheistä totesi, että he eivät kykene säästämään lapsilleen tai halua tehdä niin. Nyt vastaava luku on 25 %, joten kolme neljästä suomalaisperheestä kykenee siirtämään säännöllisesti ainakin jonkin verran varoja lapsilleen, toteaa yksikönjohtaja Pia Lehto-Halonen Danske Bankista.
– Kun rahaa sivuun siirretään, se yleensä ohjataan suoraan lapsen omaan käyttöön. Säästötili on edelleen yleisin säästämisen muoto, sillä 54 % perheistä ilmoittaa siirtävänsä rahaa lapsen omalle tilille. Rahasto-osuuksia hankkii 17 % ja omia osakkeita lapselle noin 7 % vastanneista kotitalouksista
Lapsilisät edelleen kulutukseen
Tutkimuksessa tiedusteltiin suomalaisperheiltä myös lapsilisien käytöstä. 74 % kotitalouksista ilmoittaa käyttävänsä lapsilisät juoksevien menojen hoitoon, kun vuoden 2011 tutkimuksessa vastaava luku oli 78 %.
– Ylivoimainen enemmistö perheistä kohdentaa lapsilisät suoraan kulutukseen. Niissä perheissä, joissa lapsilisiä säästetään, 80 % kotitalouksista ohjaa rahat suoraan lapselle, 11 % jakaa säästyneen summan perheen ja lapsen välillä ja 9 % ohjaa kokonaisuudessaan kaiken perheen säästöihin.
– Myös lapsilisien osalta tärkein säästämisen muoto on säästötili 71 % osuudella, mutta rahasto-osuuksien osuus on 30 prosenttia ja osakkeidenkin 12 prosenttia. Tältä osin jakauman on hieman erinäköinen, kuin normaalissa säästämisessä, Lehto-Halonen kertoo.
Pohjoismaiset lapset samalla viivalla talousasioissa
Osana lapsiperheiden säästämistä käsittelevää kyselyä pureuduttiin myös 5-9 –vuotiaiden lasten talousosaamiseen. Perheiltä kysyttiin, kuinka hyvin lapset kykenevät hahmottamaan erilaisia oman talouden peruskäsitteitä, kuten esimerkiksi sitä, mistä käytettävä raha tulee ja sitä, mitä säästäminen merkitsee.
– Kokonaisuudessaan tutkimuksen osalta voidaan sanoa, että pohjoismaisilla vanhemmilla on hyvin yhtenevä kuva pienten lasten kyvyistä hallita rahaan ja talouteen liittyviä kokonaisuuksia, Lehto-Halonen toteaa.
– Suomalaislasten vahvuutena vanhemmat näkevät erityisesti kyvyn hahmottaa erityyppisten tuotteiden hintoja, kun taas säästämisen ajatus on meillä hieman kehittymättömämpi kuin muissa Pohjoismaissa tai Virossa.
Kodeilla ratkaiseva rooli lasten taloustaitojen kehittäjänä
Tutkimuksessa kysyttiin vastaajilta myös näkemyksiä sitä, missä määrin koulujen, kotien, yhteiskunnan, finanssialan toimijoiden ja yksityisten tahojen tulisi kantaa vastuuta lasten taloustaitojen kehittämisestä.
Kaikissa tutkituissa maissa vastaajat kokivat, että perheen merkitys lasten talousosaamisen kehittäjänä on ratkaisevan tärkeä.
Suomessa 81 % vastaajista näkee, että kotona annettavan opastuksen merkitys on erittäin tärkeä määriteltäessä lasten tulevan talousosaamisen tasoa. Vastaava luku Tanskassa on 81 %, Ruotsissa sekä Norjassa 76 % ja Virossa 68 %.
Lisätietoja:
Pia Lehto-Halonen, yksikönjohtaja, Danske Bank. Puh. 010 546 4492
Teppo Havo, viestintäpäällikkö, Danske Bank. Puh. 050 3798 062