Danske Bankin suhdannekatsaus - kesäkuu 2014

Venäjän talouskasvun horjuminen painaa Suomen talouden kolmanteen peräkkäiseen laskuvuoteen, arvioivat Danske Bankin ekonomistit tuoreessa Suhdannekatsauksessaan. Maailmantalous on sen sijaan piristynyt julkisen talouden kiristysten helpottaessa ja rahoitusolojen kohentuessa länsimaissa.

Danske Bankin ekonomistit arvioivat kesäkuun Suhdannekatsauksessaan Suomen talouden olevan puristuksessa. Kolmas perättäinen laskuvuosi osuu hetkeen, jolloin finanssikriisiä seuranneen matalasuhdanteen lisäksi Suomen talouteen on jo osunut kolme uutta iskua: työikäisen väestön supistuminen, teollisuuden rakennemuutos ja idänkaupan sukeltaminen. Kotimaiset shokit yhdistettynä olosuhteisiin nähden liian kireää rahapolitiikkaa noudattaneeseen Euroopan keskuspankkiin sekä investointihyödykkeiden heikkoon kysyntään ovat tuoneet Suomeen menetetyn talouskasvun vuosikymmenen.

– Venäjän talouden yllättävä kääntyminen taantumaan tapahtui pahimmalla mahdollisella hetkellä juuri, kun Suomi oli irrottautumassa Nokian negatiivisista jälkiaalloista. Vienti Venäjälle ja venäläisten turistien määrät ovat tippuneet alkuvuonna toistakymmentä prosenttia, eikä pohjaa ole vielä saavutettu, harmittelee ekonomisti Juhana Brotherus.

Positiivisia merkkejä näköpiirissä

Heikosta alkuvuodesta huolimatta Suomen taloudessa on nähty ensimmäiset merkit suhdannekäänteestä.  

– Positiivista on, että länsivienti on kääntynyt kasvuun ja teollisuuden uusien tilauksien piristyminen ennakoi nousua loppuvuodelle. Ilman uusia Ukrainan kaltaisia yllätyksiä pahin alkaa olla takanapäin. Kasvu pysyy kuitenkin vaisuna myös ensi vuonna heikon kulutuskysynnän, taantuvan Venäjän ja julkisen talouden kiristystoimien rajoittaessa kasvunäkymiä, arvioi Brotherus. 

Kotitaloudet varovat ja vartovat

Kuluttajien luottamus on pysynyt Suomessa alkuvuonna alamaissa. Kotitalouksien kulutushaluja hillitsee yhä pelko työttömyydestä ja taantuman jatkumisesta. 

– Pelot eivät ole aiheettomia, sillä työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona, palkkakehitys olemattomana ja asuntomarkkinat hiljaisina. Kasvun toiveet on Suomessa ladattu täysin viennin varaan, Brotherus toteaa.

Maailmantaloudessa myötätuulta

Maailmantalouden kasvulle on vuonna 2014 entistä enemmän tilaa julkisen talouden kiristysten helpottaessa ja rahoitusolojen kohentuessa länsimaissa. Yhdysvallat toimii kasvun moottorina. Kehittyvien markkinoiden tila pysyy haavoittuvana ja Venäjän talous taantuu. Kiina pystynee pitämään talouden vakaana.

– Länsimaiden taloudet saavat kasvuvoimaa suotuisista rahoitusoloista ja investointien virkoamisesta. Työttömyyden ja korkeiden velkojen pihtiote kotitalouksien ympärillä löysentyy Yhdysvaltojen lisäksi myös monissa euroalueen maissa. Synkät pilvet finanssipolitiikan puolella hälvenevät, kun rakenteellisten uudistusten ja talouskasvun myönteinen kierre vakauttavat julkista taloutta, arvioi pääekonomisti Pasi Kuoppamäki

Euroalueen nopeutuva kasvu edellyttää poliittista vakautta, tehokkaita rahoitusmarkkinoita ja luottamusta. 

– Viennin nousun sijaan kasvun veturiksi nousevat kulutus ja investoinnit. Rakenteelliset ongelmat, korkea velka ja jähmeästi toimivat rahoitusmarkkinat tosin rasittavat talouskasvua vielä vuosien ajan, mutta taloudesta löytyy runsaasti löysää kapasiteettia kasvaa, sanoo Kuoppamäki.

Asuntovelalliselle ei korkohuolia

Ylimääräinen kapasiteetti ja korkea työttömyys yhdistettynä vähäisiin hintapaineisiin raaka-ainemarkkinoilla pitävät inflaation kurissa, ja euroalueella keskuspankki joutuu torjumaan deflaation uhkaa.

– Suuret keskuspankit kulkevat eri suuntiin, kun Yhdysvallat normalisoi rahapolitiikkaa ja EKP keventää. EKP otti kesäkuussa käyttöön mittavan määrän uusia työkaluja talouden tukemiseksi, joten se pysynee tarkkailuasemissa loppuvuoden. Epävarmassa maailmassa ainakin matalat euriborit näyttävät varsin varmalta asialta, mikä suosii asuntovelallista ja toisaalta pakottaa tuottohakuiset sijoittajat etsimään riskillisempiä sijoituskohteita, Kuoppamäki toteaa.

Kysyntä ja tarjonta201120122013Ennuste
2014
Ennuste
2015
Määrän muutos, %
Bkt2,8-1,0-1,4-0,21,5
Tuonti6,2-0,7-1,80,02,5
Vienti2,8-0,20,31,04,0
Kulutus1,90,4-0,30,20,2
-yksityinen2,50,3-0,80,10,5
-julkinen0,50,50,80,30,0
Investoinnit5,8-0,8-4,6-2,52,5
Indikaattoreita20112012201320142015
Työttömyysaste, %7,87,78,28,58,4
Ansiotaso, %2,73,22,21,21,2
Inflaatio, %3,42,81,41,01,2
Asuntojen hinnat, %2,71,71,6-0,50,5
Vaihtotase, mrd. eur-2,8-2,7-2,1-1,5-1,0
Vaihtotase / bkt, %-1,5-1,4-1,1-0,7-0,5
Julkinen alijäämä / bkt, %-0,7-1,8-2,1-1,8-1,5
Julkinen velka / bkt, %49,353,657,059,061,0
Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Juhana Brotherus, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7159

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat kesäkuu 2014