Maailmantalouden epävakaus estää Suomen talouden nopean elpymisen ja luvassa on kolmas perättäinen laskuvuosi – ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun laman. Ilman Ukrainan kriisin kärjistymistä Suomi olisi päässyt kiinni vientivetoiseen kasvuun jo alkuvuonna, joten isku on ollut poikkeuksellisen kova. Kotimaisen kysynnän kasvua ei ole näköpiirissä, vaan toiveet elpymisestä lepäävät Euroopan vientimarkkinoiden kehityksen varassa.
Suomen talous junnaa paikallaan ilman selvää suuntaa, arvioivat Danske Bankin ekonomistit. Erityisesti Venäjän talouden horjuminen on iskenyt kipeään aikaan Suomen kärsiessä yhä teollisuuden rakennemuutoksesta ja työikäisen väestön supistumisesta.
– Suomi olisi päässyt vientivetoiseen kasvuun kiinni alkuvuoden aikana ilman Ukrainan kriisin kärjistymistä. Vienti Venäjän ulkopuolelle on kasvanut yleisestä epävarmuudesta huolimatta, mutta kasvava länsivienti ei ole riittänyt korvaamaan idänkaupan pudotusta. Kuluvasta vuodesta tulee kolmas peräkkäinen laskuvuosi Suomessa ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun laman, toteaa Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus.
– Positiivisia merkkejä voi hakea teollisuuden uusien tilauksien kasvusta, mikä kielii kasvumahdollisuuksista. Myös euron heikentyminen EKP:n tukitoimien seurauksena on parantanut suomalaisten vientiyritysten näkymiä.
Kuluttajat puristettu ahtaalle
Suomen talouskasvun toiveet lepäävät täysin viennin harteilla kotimaisen kysynnän hiipuessa.
Kotimarkkinoiden kysyntä supistuu edelleen, eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä.
– Kotitaloudet pitävät kukkaron nyörit kireällä reaalipalkkojen polkiessa paikallaan ja veronkorotusten sysätessä ostovoiman laskuun. Lisäksi lännen ja Venäjän välien viileneminen on näkynyt kuluttajien luottamuksen hiipumisena, jolloin suurempien hankintapäätösten kanssa viivytellään. Talouden alakulo on myös levinnyt työ- ja asuntomarkkinoille, mikä pitää kotitaloudet pihtiotteessa pitkälle ensi vuoteen, Brotherus arvioi.
Maailmantalouden kasvulle hyvät edellytykset
Poliittiset riskit erityisesti Ukrainan kriisin osalta hankaloittavat maailmankauppaa sekä saavat yritykset lykkäämään investointipäätöksiä. Länsimaissa talouskasvun perusta on silti aiempaa paremmassa kunnossa julkisen talouden kiristysten helpottaessa ja rahoitusolojen kohentuessa.
Yhdysvallat toimii kasvun moottorina, mutta myös EU-maissa nähdään viime vuosia ripeämpää nousua. Kiina pystynee pitämään talouden vakaana ja maa saavuttaa kasvutavoitteensa. Venäjän taloutta uhkaa taantuma ja talouden rakenteiden kehityksen pysähtyminen.
– Euroalueella julkinen kulutus on kääntynyt kasvuun ja yritykset saavat kasvuvoimaa suotuisista rahoitusoloista. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa työllisyys on kohentunut ripeästi, minkä takia maiden taloudet näyttävät päässeen irti finanssikriisin imusta. Korkea julkinen velka muistuttaa vaikeista vuosista ja heikentää kykyä reagoida uusiin shokkeihin, mutta matala korkotaso helpottaa julkisen velan hoitamista, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
– Euroalueella viennin nousun sijaan kasvun veturiksi nousevat kulutus ja investoinnit, joita Ukrainan kriisi tosin hieman viivästyttää. Pidemmällä aikavälillä euroalueella täytyy toteuttaa lisää rakenneuudistuksia työmarkkinoilla ja talouspolitiikassa, jotta ikääntyvä ja hyvin jäykän päätöksentekokoneiston rakentanut talousalue pystyisi ylläpitämään kasvua.
Asuntovelallisilla huokeat korot vielä pitkään
– Euroalueella korkea työttömyys ja teollisuuden vajaakäyttö yhdistettynä deflaatiopaineisiin merkitsevät kevyttä rahapolitiikkaa vielä ensi vuoden yli, eli epävarmassa maailmassa ainakin matalat euriborit näyttävät varsin varmalta asialta lähitulevaisuudessa. Yhdysvalloissa talouden normalisoituminen kuitenkin merkitsee jo siirtymistä kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa ja korkeampia korkoja 2015, Kuoppamäki toteaa.
Tutustu katsaukseen kokonaisuudessaan:
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat - syyskuu 2014
Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank. Puh. 010 546 7715
Juhana Brotherus, ekonomisti, Danske Bank. Puh. 010 546 7159