Danske Bankin suhdannekatsaus joulukuu 2015: Jo nyt on ihme jos ei kasva

Suomen taloudella on eväät orastavaan kasvuun viennin vetämänä vuosina 2016 ja 2017, mutta maa ei pysty täysimääräisesti hyödyntämään mahdollisuuksiaan rakennemuutosten ja leikkauslistojen keskellä. Onnistuessaankin uudistusten vaikutukset näkyvät viennissä, investoinneissa ja työllisyydessä täysimittaisina vasta tulevina vuosina, arvioivat Danske Bankin ekonomistit tänään julkaistussa suhdannekatsauksessaan.

Kuluvana vuoden päättyessä Suomen talous polkee yhä paikallaan, mutta ei enää supistu, toteavat Danske Bankin ekonomistit Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat joulukuu 2015 -katsauksessaan. Eväät orastavaan kasvuun vuonna 2016 löytyvät viennistä, ja muukin vetoapu tulee ennen muuta maailmalta: Euroopan investointien piristymisestä, EKP:n elvytyksestä, heikentyneestä eurosta ja halvasta öljystä.

- Valitettavasti Suomi ei yllä täysmääräisesti siihen hyvään, mihin meillä olisi mahdollisuus rakennemuutosten ja leikkauslistojen keskellä rämpiessämme. Venäjää lukuun ottamatta Suomen päävientimarkkinat kasvavat kohtuullista vauhtia, ja kasvu on muuttumassa investointivetoisemmaksi, kun yrityksien ja kotitalouksien patoutunut kysyntä hiljalleen purkautuu. Sen pitäisi hyödyttää Suomen vientiteollisuutta jatkossa, sanoo Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen.

Hallitus pyrkii korjaamaan viennin kilpailukyvyssä havaittuja ongelmia, mutta onnistuessaankin uudistukset näkyvät viennissä, investoinneissa ja työllisyydessä täysimittaisina vasta tulevina vuosina. Riskinä on työmarkkinatilanteen kärjistyminen ja lakkoaallot, jotka vain heikentäisivät Suomen tilannetta entisestään.

- Valtion velka kasvaa edelleen ja luottoluokitukset luultavasti heikentyvät, ellei uudistuksia viedä eteenpäin ja kasvunäkymä kohennu, Mikkonen painottaa.

Asuntomarkkinat: ensiviitteitä piristymisestä

Asuntojen hinnat ovat koko maan tasolla polkeneet paikallaan jo muutaman vuoden ajan, mikä heijastelee Suomen talouden pitkittynyttä taantumaa. 

-Tilanne on monelle uusi, sillä 90-luvun laman jälkeen hinnat ovat nousseet suhteellisen tasaisesti Suomessa lähes 20 vuotta. Tuoreet tilastot antavat ensiviitteitä siitä, että markkinat ovat hieman piristymässä, mutta lisätodisteita tästä vielä kaivataan. Rakennuslupia myönnettiin koko maassa kolmannella vuosineljänneksellä 7 500 asunnolle, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes puolet asuntoluvista myönnettiin pääkaupunkiseudulle. Myös asuntojen kauppamäärissä on viitteitä piristymisestä, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuvaa.

Maailmantalouden kokonaistuotanto pitkän ajan keskiarvovauhdissa

Maailmantalouden kasvunäkymät ovat suotuisat, ja kokonaistuotanto nousee likimain pitkän ajan keskiarvovauhtia 2016. Länsimaisilla kuluttajilla menee hyvin työllisyyden kohentuessa sekä matalien korkojen ja inflaation tukiessa ostovoimaa. Euroalueen kasvun kiihtyessä myös investoinnit piristyvät. 

Venäjän talouden supistumisen Danske Bankin ekonomistit arvioivat olevan päättymässä. 

- Ensi vuonna voidaan nähdä jo positiivista talouskasvua Venäjällä, Kuoppamäki ennakoi.

Suurimpia riskejä ovat Kiinan talouden rakennemuutoksen ja Yhdysvaltojen keskuspankin koronnoston vaikutukset, jotka voivat heikentää etenkin kehittyvien talouksien tilannetta. Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan nostavan talouden normalisoitumisen vuoksi joulukuussa ohjauskorkoa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006. EKP puolestaan pitää korot yhä alhaalla ja jatkaa osto-ohjelmaa, kunnes inflaatio palaa lähemmäs kahden prosentin tavoitetta. 

- Matalien korkojen aika jatkuu myös Suomessa ainakin pitkälle vuoteen 2017, pääekonomisti Kuoppamäki arvioi. 

 
SUOMI
ennusteennusteennuste
Kysyntä ja tarjonta20132014201520162017
Määrän muutos, %
Bkt-1,1-0,40,00,6 1,1
Tuonti0,00,0-1,52,03,5
Vienti1,1 -0,7-1,02,04,0
Kulutus0,00,30,80,20,2
-yksityinen-0,30,51,10,40,5
-julkinen0,8 -0,20,0-0,2-0,5
Investoinnit-5,2-3,3-2,52,03,5
Indikaattoreita20132014201520162017
Työttömyysaste, %8,28,79,49,89,5
Ansiotaso, %2,11,41,11,10,8
Inflaatio, %1,51,0-0,21,01,2
Asuntojen hinnat, %1,6-0,6-0,50,51,0
Vaihtotase, mrd. eur-3,4-1,80,50,51,0
Vaihtotase/bkt, %-1,7-0,90,20,20,5
Julkinen alijäämä/bkt, %-2,5-3,1-3,4-3,1-2,8
Julkinen velka/bkt, %55,659,062,765,067,0
Ennusteet: Danske Bank / Ekonomistit

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Henna Mikkonen, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 6619

Danske Bankin suhdannekatsaus joulukuu 2015