Suomalaisten suhde omaan asuntoon riippuu paljon iästä ja asunnonostoajankohdasta. Danske Bankin YouGovilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 59 prosenttia 18–29-vuotiaista näkee kodin myös sijoituksena, kun yli 60-vuotiailla tämä osuus on 21 prosenttia. Sen sijaan alue ei vaikuta arvioon asunnosta sijoituksena.
Kaikista suomalaisista 37 prosenttia ajattelee kotia myös sijoituksena.
”Koti on keskeinen osa suomalaisten varallisuutta, mutta pelkän asunnon varaan ei voi laskea omaa taloudellista tulevaisuuttaan. Asuntomarkkinat kehittyvät varsin eri tavalla eri puolilla maata”, sanoo Danske Bankin vähittäispankkitoiminnasta vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Tutkimuksen mukaan sijoittaminen on yleisempää, mitä enemmän vastaajalla on asuntolainaa.
”On hyvä idea pyrkiä säästämään ja sijoittamaan asuntolainan maksamisen ohessa vaikka pienilläkin summilla, sillä näin säästöt kasvavat nopeammin korkoa korolle -ilmiön takia. Jos maksaa asuntolainan ensiksi ja vasta sitten aloittaa säästämisen, sijoitusten arvo ei kasva enää niin nopeasti kuin pitkäaikaisessa sijoittamisessa.”
Tutkimus julkaistiin Kiinteistömaailman barometrin 25-vuotisjuhlan yhteydessä.
Asuntojen hinnat lähellä pitkän ajan keskiarvoa
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tarkasteli Kiinteistömaailman barometrin juhlavuoden kunniaksi, miten suomalaisten asuminen on kehittynyt 25 vuodessa.
Vuonna 1994 Suomi oli vasta toipumassa lamasta, jonka jäljiltä asuntojen hinnat olivat edullisia suhteessa tuloihin. Silloin pariskunta, jonka nuorin lapsi oli alle 7-vuotias, sai vuotuisilla käytettävissä olevilla tuloillaan ostettua noin 51 neliötä. Nyt vastaava pariskunta saa 29 neliötä.
”Asuntojen hinnat ovat nousseet 25 vuodessa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nyt tulot nousevat asuntojen hintoja nopeammin. Asuntojen hintojen ja tulojen suhde on nyt hyvin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa koko maan tasolla. Hinnat eivät kuitenkaan kehity enää samansuuntaisesti eri puolilla Suomea”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suuri ero asuntovelallisen arjessa syntyy nyt koroista. Vuonna 1994 lainasta maksettiin 8,5 prosenttia korkoa ja lainaa maksettiin 10–15 vuodessa pois. Nyt korkoa lainasta maksetaan 0,8 prosenttia ja lainaa maksellaan takaisin yli 20 vuotta.
”Korot ovat poikkeuksellisen alhaalla, mikä tekee asuntolainojen hoitamisesta historiallisen helppoa. Danske Bankin ennusteen mukaan matala korkotaso tulee pysymään tänä ja ensi vuonna matalina.”
Suomi on kaupungistunut 25 vuodessa, ja se on vaikuttanut asumiseen monella tavalla.
”Kerrostaloasuminen ja vuokralla asuminen ovat yleistyneet, mutta silti valtaosa suomalaisista asuu omassa omakotitalossa. Asumisväljyys on kasvanut, mutta kehitys on hidastunut urbanisaation myötä. Kasvukeskusten asunnot ovat kalliimpia ja siksi pienempiä, mutta niin on perhekokokin pienempi”, Kuoppamäki sanoo.
Katsauksen asumisen ja asuntokaupan muutoksiin on luettavissa täältä: https://www.kiinteistomaailma.fi/tiedotteet/tylsä-markkina-on-erinomainen-alusta-asuntokaupoille
Tietoa tutkimuksesta ja vertailusta
- Tämän kyselytutkimuksen Danske Bankille on toteuttanut YouGov Finland. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Vastaajia oli yhteensä 1506. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Tiedot kerättiin web-kyselynä 12.4.–16.4.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.
- Kaikista suomalaisista 37 prosenttia ajattelee kotia myös sijoituksena.
- Asuntoa sijoituksena ajattelevat eniten nuoret, sijoittavat, asunnon hiljattain ostaneet ja he, joilla on keskimääräistä suurempi asuntolaina. 59 prosenttia 18-29-vuotiaista ajattelee asuntoa sijoituksena. 48 prosenttia sijoittavista ajattelee asuntoa sijoituksena. 61 prosenttia vuoden 2015 jälkeen asunnon hankkineista ajattelee asuntoa sijoituksena. 58 prosenttia heistä, joilla on asuntolainaa yli 50 000 euroa, ajattelee asuntoa sijoituksena.
- Vähiten asuntoa sijoituksena ajattelevat pitkään samassa asunnossa eläneet, ikääntyneet, maaseudulla asuvat ja eläkeläiset. 70 prosenttia asunnon 80-luvulla ostaneista ei ajattele asuntoa sijoituksena. 70prosenttia yli 60-vuotiaista ei ajattele asuntoa sijoituksena. 62 prosenttia Maaseudulla asuvista ei ajattele asuntoa sijoituksena. 74 prosenttia eläkeläisistä ei ajattele asuntoa sijoituksena
- Vertailu vuosien 1994–2019 asumisen kehittymisestä pohjautuu Tilastokeskuksen, Macrobondin ja Danske Bankin tietoihin.
Lisätietoja
Lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen, Danske Bank, josi.tikkanen@danskebank.fi, 050 32 69 701