Talouskasvu hidastuu kaikissa Pohjoismaissa, kun maailmantalouden ongelmat kasvavat, ennustaa Danske Bank Nordic Outlook -katsauksessaan. Pankin ennusteissa Suomen talouskasvu taantuu ensi vuonna Pohjoismaiden heikoimmaksi, kun kasvu jää 1,2 prosenttiin. Tänä vuonna hitaimmin kasvaa Ruotsi, jonka talous kasvaa prosentin, kun Suomeen ennustetaan 1,7 prosenttia.
Vahvin Pohjoismainen talous on Norja, jonka talous on ennustejaksolla 2019–2020 reilusti yli 2 prosenttia. Investoinnit öljyteollisuuteen tukevat kasvua, ja keskuspankki on jo nostanut ohjauskorkoa.
”On vaikea nähdä talouskehitystä, jossa Norjan talous merkittävästi hidastuisi ennustehorisontilla”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.
Sopimukseton brexit osuisi kovasti
Maailmantaloutta rasittavat tällä hetkellä useat tekijät ja talouskasvu on hidastunut roimasti Euroopassa. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota sekä brexit luovat epävarmuutta. Lisäksi Kiinan heikko talouskehitys on heijastunut maailmantalouteen.
”Uskomme kuitenkin, että iso osa tästä epävarmuudesta osoittautuu väliaikaiseksi. Kiinan ja Yhdysvaltojen neuvottelut etenevät todennäköisesti, ja brexitissä päästään sopimukseen. Kiinan talous näyttää myös elpyvän maan hallituksen ison elvytyspaketin myötä. Tästä huolimatta on todennäköistä, että talouskasvu heikkenee viime vuodesta”, Olsen sanoo.
Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodalla on vähän suoria vaikutuksia Pohjoismaihin. Kovan brexitin vaikutus on suorempi.
“Jos brexit synnyttää taantuman Isossa-Britanniassa, muu Eurooppa heikkenee myös. Sopimukseton brexit aiheuttaisi myös pohjoismaalaisille yrityksille tullimaksuja. Kaikki Pohjoismaat vievät Iso-Britanniaan tavaraa enemmän kuin tuovat”, Olsen sanoo.
Taantumassa vaihtelevat tilanteet
Heikkenevässä talouskehityksessä Pohjoismaiden tilanteet eroavat. Ruotsin heikkoa kehitystä on selittänyt erityisesti asuntomarkkinoiden ylikuumentumista seurannut pudotus hinnoissa ja rakentamisessa. Suomessa asuntomarkkinat eivät ylikuumentuneet eikä riskiä suuresta pudotuksesta ole, vaikka asuntotuotannon huippu ollaankin ohittamassa.
Pohjoismaiden hallitusten kyky reagoida talouden ongelmiin vaihtelee.
”Ruotsi ja Norja ovat tilanteessa, jossa ne voivat tarvittaessa käyttää rahapolitiikkaa talouden piristämiseen, ja kelluva valuuttakurssi tuo joustavuutta. Muilla Pohjoismailla on myös Suomea enemmän liikkumavaraa finanssipolitiikassa, jos taloutta tarvitsee elvyttää. Euroopan keskuspankin kevyt rahapolitiikka toki helpottaa velallisten asemaa Suomessakin, mutta itse emme siihen voi suoraan vaikuttaa. Finanssipolitiikassa muita Pohjoismaita korkeampi julkisen velan taso ja ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje rajoittavat elvytysvaraa”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Lue koko julkaisu täältä: https://research.danskebank.com/link/NordicOutlook280319/$file/NordicOutlook_280319.pdf