Content is loading
Siirry sisältöön

Enää joka neljäs suomalainen on tyytyväinen omaan varallisuuteensa

Suomalaiset ovat yhä tyytymättömämpiä varallisuuteensa. Silti vain vähemmistö sijoittaa rahojaan.

Suomalaisten tyytyväisyys omaan varallisuuteensa on laskenut kahden vuoden takaisesta, käy ilmi Danske Bankin teettämästä Taloudellinen mielenrauha -kyselystä. Suomalaisten tyytyväisyys omaan varallisuuteen on heikentynyt tasaisesti koko mittaushistorian ajan vuodesta 2018.

Nyt vähintään melko tyytyväisiä omaan varallisuuteensa on enää 24 prosenttia vastaajista. Vuonna 2022 vähintään melko tyytyväisiä oli 26 prosenttia, ja vuonna 2018 osuus oli lähes joka kolmas vastaajista (31 %).

”Kehitys on erittäin huolestuttavaa. Sijoittaminen on keino kasvattaa muutakin kuin asuntovarallisuutta. Se luo taloudellista mielenrauhaa, mutta mahdollistaa myös unelmien tavoittelemisen. Historiallisesti pitkällä aikavälillä otettu riski on sijoitusmarkkinalla palkittu talletuskorkoja paremmalla tuotolla”, sanoo Danske Bankin laina- ja sijoituspalveluista vastaava johtaja Ville Orava.

Tyytymättömyydestä huolimatta sijoittaminen ei yleisty. Vuonna 2024 vastaajista 38 prosenttia sijoitti rahojaan osakkeisiin tai arvopapereihin. Luku on pysynyt lähes ennallaan koko mittaushistorian ajan.

Vastaajat kertovat yleisimmiksi syiksi olla sijoittamatta, että ei ole ylimääräistä rahaa (63 %), vastaaja ei ole vielä riittävän taidokas sijoittamaan (19 %), ja sijoittaminen on liian riskialtista (19 %).

Kaksi viidestä ei ole säästänyt tai sijoittanut viimeisen puolen vuoden aikana

Kaksi viidestä (39 %) ei ole säästänyt tai sijoittanut puolen vuoden sisällä mihinkään. Joka kolmas suomalainen aikuinen (33 %) sanoo säästäneensä säästötilille viimeisen puolen vuoden aikana.

Rahastot (27 %) ovat olleet suoria osakesijoituksia (15 %) yleisempiä sijoituskohteita. Miehet ja nuorimmat ovat muita innokkaampia suoriin osakesijoituksiin.

”Rahan puute on edelleen selvästi yleisin perustelu sille, ettei sijoita arvopapereihin. Monella suomalaisella onkin ollut viime vuosina todella tiukkaa. Nyt hintojen nousun tasaannuttua ja korkojen laskettua kannustan pohtimaan, olisiko omista tuloista irrotettavissa jokin summa vaikka kuukausittaiseen säästämiseen. Suomelle olisi hyvä tavoite, että sijoittaminen olisi yhtä arkipäiväistä kuin Ruotsissa, jossa kahdeksan kymmenestä säästää rahastoihin. Se parantaisi monen taloudellista mielenrauhaa”, sanoo Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimus Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella. 
Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin. Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä 
Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.4-19.4.2024. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla).