Asuntokauppamäärissä ja uusissa asuntolainoissa nähtiin elpymistä vuoden 2025 lopulla, mutta Iranin sodasta aiheutuva epävarmuus ja korkojen nousu sekä huoli työllisyydestä ovat lykänneet asuntomarkkinan käännettä. Heinäkuussa vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat koko maan tasolla 3,4 prosentin laskussa vuoden takaiseen verrattuna. Asuntokauppojen määrä puolestaan laski tammi-kesäkuussa 13 prosenttia verrattuna vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan.
”Iranin sodan vaikutukset suomalaisten asunnonostoaikeisiin näyttävät onneksi jäävän väliaikaisiksi. Kuluttajaluottamuskyselyissä asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovat palautuneet kevään kuopasta ja samalla asuntojen hintojen alamäki on rauhoittunut kesän aikana. Nämä tekijät antavat aihetta optimismiin”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Olavi Kaskisaari.
Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen asettuvan tänä vuonna keskimäärin 2,7 prosenttia viime vuotta matalammalle tasolle, ja nousevan ensi vuonna 1,3 prosenttia. Pankin ennusteessa asuntojen hintakehityksessä nähdään maltillinen käänne loppuvuoden aikana. Asuntojen heikko hintakehitys alkuvuoden aikana painaa kuitenkin vuoden 2026 keskimääräisen hintakehityksen selvästi negatiiviseksi.
Kasvun vahvistuminen ja työmarkkinan asteittainen elpyminen tukevat asuntomarkkinaa
Suomen talouden kuvan vahvistuminen antaa perusteita odottaa asteittaista piristymistä myös asuntomarkkinoilla. Talouskasvun vahvistuminen näkyy selvästi kuluttajien luottamuksessa: usko sekä oman talouden että Suomen talouden näkymien parantumiseen on vahvistunut. Myös työmarkkinoilla on havaittavissa varovaisia merkkejä käänteestä parempaan. Työttömyysasteen nousu on taittunut, lomautettujen määrä on jatkanut laskuaan ja yritysten rekrytointiaikeet ovat vahvistuneet selvästi kesän aikana.
”Yleinen talous- ja työllisyystilanteen koheneminen voi rohkaista kotitalouksia suurempiin ostopäätöksiin, kuten asunnon hankintaan”, Kaskisaari sanoo.
Korkotason nousu jarruttaa asuntokaupan käynnistymistä
Euribor-viitekorot ovat nousseet kesän aikana selvästi ja 12kk euribor on kirjoitushetkellä lähellä 3,3 prosentin tasolla. Pankki odottaa EKP:n nostavan korkoja vielä kaksi kertaa vuoden 2026 aikana.
”Suomalaisten asuntolainoista valtaosa on vaihtuvakorkoisia, ja korkojen nousu tarkoittaa kotitalouksien maksamien korkokulujen selvää kasvua loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Tämä hidastaa asuntokaupan virkoamista, mutta ei ole este sille. Odotamme, että 12 kuukauden euriborin nousu tasaantuu vuodenvaihteessa”, Kaskisaari sanoo.
Rakennussektorin kehitys on kaksijakoista
Asuinrakentamisen uusien rakennuslupien määrä on pysynyt edelleen vähäisenä, mikä ennakoi asuntorakentamisen jatkuvan hiljaisena. Asuntorakentamisen heikkoa tilannetta kompensoi kuitenkin datakeskusrakentaminen. Kuutiometreissä mitattuna liikenne- ja viestintätekniikan rakennusluvat ovat alkuvuoden aikana ohittaneet asuinrakentamisen lupien määrän selvästi, ja ne muodostavat nyt neljänneksen uusista rakennusluvista.
”Rakennuslupien perusteella asuntorakentamisessa ei ole nähtävissä merkittävää muutosta ensi vuoden aikana. Vaikka datakeskukset jakavat mielipiteitä, niistä on tullut kaivattu piristys Suomen rakennussektorille”, Kaskisaari sanoo.