Jo kaksi vuotta kestänyt suhdannenousu on jatkunut Suomessa kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Tammi-maaliskuun bruttokansantuote oli jopa 5,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. 

– Kehitys tärkeimmissä vientimaissamme on ollut sen verran suotuisaa, että vientimme on jatkanut kasvuaan. Kotitalouksien kulutusmenotkin ovat kohonneet, vaikka nopeutunut inflaatio on ehkäissyt ostovoiman nousun. Tänä vuonna investoinnit ovat lisääntymässä selvästi. Ennustamme koko kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvavan 3,6 prosenttia ja ensi vuodellekin arvioimme 2,7 prosentin nousun. Näin Suomen talous kehittyy selvästi positiivisemmin kuin euroalue keskimäärin, kertoo johtava neuvonantaja Lauri Uotila.

Työttömyysaste selvästi alle 8 prosenttiin

– Työttömyysaste on alkuvuonna ollut 8 prosentissa, mutta kesästä lähtien odotamme sen painuvan selvästi alle 8 prosentin. Ensi vuonna työttömyysaste asettunee 7 prosenttiin. Inflaatio etenee tänä vuonna runsaan 3 prosentin vauhdilla, mutta ensi vuonna se vaimentunee sentään alle 3 prosenttiin. Kotitalouksien nettotulojen ostovoima polkee paikoillaan, Uotila toteaa.

Suomessa velat ja vajeet ovat verraten hillittyjä. Ulkomaankaupassa jatkuu pitkäaikainen vientitulojen ylijäämä, julkisen sektorin alijäämä kapenee ja kotitalouksien velat sekä velanhoitomenot ovat siedettäviä. 

Korkojen asteittainen nousu lisää harkintaa asuntomarkkinoilla, mutta myyntihintojen yleistä laskua ei ole tänä tai ensi vuonna näköpiirissä. Tästä huolimatta julkisessa taloudessa on paljon haasteita, jotta velkaantuminen saadaan hallintaa alkaneen eduskuntakauden kuluessa. Monet uudet valinnat niin menojen kuin tulojenkin osalta odottavat päättäjiään.

Maailmantalous seilaa karikkoisille vesille 

Maailmantalouden kasvu on hidastumassa nopeimman elpymisvaiheen jälkeen. Ennakoivat mittarit viittaavat kasvun jatkuvan kesän 2011 yli, mutta raaka-aineiden kallistuminen ja talouspolitiikan kiristyminen jarruttavat nousuvauhtia laajamittaisesti.

– Maailmantalouden kasvu voi jatkua lähes viime vuoden vauhtia, jos energian hinta ei enää nouse eikä maailmalla tapahdu uusia kriisejä. Valitettavasti useat uhkakuvat heikentävät talouden odotuksia; kehittyneiden talouksien jatkuva velkaantuminen, arabimaiden kansanliikehdintä, Kiinan pyrkimys välttää talouden ylikuumeneminen ja huoli uudesta heikosta satokaudesta ylläpitävät pelon ilmapiiriä kesällä. Rahoitusmarkkinoilla tämä merkitsee turvallisten sijoituskohteiden suosion kasvua. Vaikka ennustammekin kasvun jatkuvan melko turvallista vauhtia, täytyy samalla pitää silmät auki ja olla valmiina riskien äkillisen purkautumisen varalta, toteaa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. 

Erityisesti polttonesteiden ja elintarvikkeiden kallistuminen on näkynyt globaalina inflaation kiihtymisenä. Kuoppamäen mukaan EKP on edelleen huolestunut inflaation kiihtymisestä ja pelkää hintojen nousun siirtyvän muihinkin hyödykkeisiin ja palkkavaatimuksiin. Suhdannekuvan ollessa melko hyvä EKP jatkaa rahapolitiikan kiristämistä ja nostaa ohjauskorkoa heinäkuussa. 

– Keskuspankki pitää kiinni itsenäisyydestään ja tehtävästään turvata hintavakaus. Ylivelkaisten hallitusten tehtäväksi jää euromaiden valtiontalouden kestävyyden ratkaiseminen tulevaisuudessa. Tällä hetkellä euroalueella ei ole varaa uuteen suureen kriisiin, kun samalla pitäisi varautua väestön ikääntymiseen sekä pystyä ylläpitämään houkuttelevaa taloudellista toimintaympäristöä.

Lisätietoja: 
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Sampo Pankki, puh. 010 546 7715
Lauri Uotila, johtava neuvonantaja, Sampo Pankki, puh. 010 546 7714