Suomi on ollut käytännössä yli vuoden taantumassa. Tänään julkistetussa suhdannekatsauksessa Danske Bankin ekonomistit ennakoivat, että kotimaan vahvempaa talouskasvua joudutaan odottamaan vuoden lopulle asti.

- Tuotanto on supistunut, uudisrakentaminen romahtanut, työttömyys kasvanut ja kotitalouksien reaaliansioiden kasvu pysähtynyt, listaa Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus tilastoja.

Kotimaisen taloussuhdanteen synkkää tilannetta kuvastavat heikkoina pysyvät kuluttajien ja yritysten luottamusmittarit. Ennakoivat indikaattorit myös teollisuuden tilauskannoista ja myönnetyistä rakennusluvista kertovat matalasuhdanteen jatkuvan pitkälle keväälle asti. 

- Suomi pyristelee irti taantumasta vasta loppuvuonna 2013 kasvavan maailmankaupan vedossa. Koko vuoden kasvulukemat jäänevät vain hieman nollan paremmalle puolelle, Brotherus arvioi.

Riskit ovat edelleen merkittävät euroalueelta, mutta myös kotimaasta.

- Ensi vuonna vienti piristyy maailman talouskasvun kirittämänä, ja investoinneissa on patoutunutta kysyntää. Uhkakuvana on syvenevä eurotaantuma ja heikosti ajoitetut leikkaustoimet kotimaassa. Julkisen talouden tervehdyttämiseksi uudistukset tulisi kohdistaa rakenteellisiin tekijöihin – taantuman oloissa kiristystoimilla voidaan tukahduttaa orastava kasvu, Brotherus muistuttaa.

Kansainvälinen kauppa vilkastuu

Teollisuuden kyselyt kertovat kasvusta Kiinassa ja Yhdysvalloissa, missä myös rakennusala nousee vahvasti ja työllisten määrä kasvoi reippaasti helmikuussa. Euroalueen tuotantoluvut heikkenevät kuitenkin edelleen. 

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki näkeekin tilanteen hyvin riippuvaisena tulevista poliittisista ratkaisuista: 

- Euroalueella kireä finanssipolitiikka ja kotitalouksien velkojen sopeutus merkitsevät taantuman syvenemistä alkuvuoden aikana. Maailmantaloudessa on silti hyvä vire, jonka odotamme tuovan lisää tilauksia myös euroalueen vientiteollisuudelle vuoden jälkipuoliskolla. Poliittinen epävakaus on valitettavasti suuri riski etenkin Atlantin tällä puolella, mikä voi vielä halvaannuttaa kasvun. Espanjan ja muiden kriisimaiden vaihtotaseiden nousu ylijäämäiseksi kertoo onneksi kivuliaan talouden sopeutusprosessin etenemisestä, mikä ajan kanssa johtaa talouden tasapainottumiseen. Euroopan keskuspankki pyrkii ostamaan tätä aikaa kevyellä rahapolitiikalla, Kuoppamäki sanoo.

Korot pysyvät alhaalla

Euriborit ovat nousseet aavistuksen viime vuoden lopun ennätysalhaisista lukemista. Pääekonomisti Kuoppamäki ei silti usko matalien korkojen ajan loppumiseen.

- Euroalueen kriisimaat vaativat vielä pitkään rahapoliittista tukea, ja inflaatiopaineet heikkenevät. Rahapolitiikka pysynee hyvin kevyenä jopa vuoteen 2015, joten euriborien liikkeet jäävät lähitulevaisuudessa vähäisiksi. Inflaatio huomioiden velkojen reaaliarvo laskee monilla, mutta samalla varovaisten säästäjien ostovoima heikkenee. Alhaiset korot johtavatkin jatkuessaan kasvavaan vaihtoehtoisten säästämiskohteiden etsintään, toteaa Kuoppamäki.

Tutustu suhdannekatsaukseen kokonaisuudessaan

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Juhana Brotherus, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7159