Asunnon oston ajoitushetki jakaa kuluttajien mielipiteet
Suomalaisista joka kolmas pitää nykyhetkeä hyvänä (30 %) tai tavanomaisena (31 %) ajankohtana asunnonostoa ajatellen. Alavireisistä talousuutisista huolimatta vain joka kuudes arvioi asunnonoston ajoituksen huonoksi. Nuorimmat ovat vanhempia epäileväisempiä ajankohdan hyvyyden suhteen. Lisäksi vuokralla asuvat arvioivat nykyhetken selvästi huonommaksi asunnon oston ajankohdaksi kuin omistusasunnon jo hankkineet. Alueista pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla ollaan muuta maata kriittisempiä: niissä ostoajankohtaa huonona pitää yhtä moni kuin hyvänäkin.
- Synkät talousuutiset ovat toki saaneet kuluttajat käyttäytymään aiempaa varovaisemmin, vaikka oma talous olisikin vakaalla pohjalla. Yleisimmin suomalaisten asuntokaupat ajoittuvat elämänmuutostilanteisiin ja oikeaan tarpeeseen, eikä ostoaikeiden ajoitusta niinkään laskelmoida. Harkinta näkyy nyt siinä, että ostopäätöstä puntaroidaan tavallista tarkemmin ja tyydytään aiempaa realistisempiin asuntounelmiin, pohtii Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.
Oikean kohteen löytyminen suurin syy asunnon hankintaan
Kuluttajien epävarmuus heijastuu suoraan myytyjen asuntojen määriin: heinä-syyskuussa 2013 käytettyjä kerrostaloasuntoja myytiin 7 338 kappaletta, liki viidennes (17,6 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Välittäjät arvioivatkin sekä ostajien (65 %) että myyjien (50 %) lykänneen asuntokauppoja talouden epävarmuuden vuoksi. Asuntojen myyntiajat ovat sen sijaan jopa lyhentyneet: viime vuoden heinä-syyskuussa käytettyä kerrostaloasuntoa myytiin keskimäärin 68 päivää, kun nyt aika on lyhentynyt 63 päivään.
Tavanomaista hiljaisempana käynyt asuntokauppa ei kuitenkaan ole juuri vaikuttanut hintoihin: käytetystä kerrostaloasunnosta maksettiin vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä keskimäärin 2 547 euroa neliöltä, kasvua edelliseen vuoteen on 5,6 prosenttia. Eniten ovat nousseet yksiöiden hinnat: nyt neliöstä sai maksaa 3 156 euroa eli 10,8 prosenttia vuodentakaista enemmän. Ainoa pudotus on tapahtunut omakotitaloissa, joissa hinnat ovat laskeneet 2 prosenttia. Tämän vuoden heinä-syyskuussa omakotitalon keskihinta oli 183 376 euroa.
- Pienten asuntojen suurta kysyntää selittää se, että asuntosijoittajia – sekä yksityishenkilöitä että rahastoja – on virrannut markkinoille etenkin suurien kaupunkien hyvien kulkuyhteyksien alueille. Toisaalta myös ruokakuntien keskikoko pienenee edelleen, Hämäläinen kertoo.
Asunnon 4-5 vuoden sisällä jo ostaneiden joukossa selkeästi yleisin syy asuntokauppojen toteuttamiseen oli oikean kohteen löytyminen (46 %). Vähäisempi merkitys on vuokralla asumisen kalleudella (22 %) tai pakottavalla tarpeella, kuten toiselle paikkakunnalle muutolla tai perhekoon muutoksella (21 %). Kun asunnon ostoa vielä harkitaan, on useimmin taustalla vuokra-asumisen koettu kalleus, vuokralla asujista näin sanoo kaksi kolmesta. Suomalaisten nettotuloista asumiskulut syövät keskimäärin 31 prosenttia. Joka kolmannen mielestä tämä kuitenkin ylittää suotavan tason, sillä asumiseen saisi keskimäärin mennä 27,8 prosenttia nettotuloista.
- Asunnon ostajan tai vaihtajan kannalta markkinatilanne on nyt kohtuullisen hyvä. Asuntovelallisen onnenpäivät jatkuvat, sillä korot näyttävät yhä pysyttelevän ennätyksellisen matalalla tasolla. Myös välittäjät odottavat hintojen kehittyvän hyvin maltillisesti seuraavan kuuden kuukauden aikana. Etenkin suuremman kokoluokan asuntojen tarjonta on kattava – isompaan kotiin vaihtavalle välirahan osuus jää nyt suhteessa tavallista pienemmäksi, Hämäläinen toteaa.
Asunnon ostoa lähivuosina harkitsee joka viides suomalainen
Seuraavan viiden vuoden aikana asunnon ostoaikeissa on liki viidennes kuluttajista. Alueittain erot ovat kuitenkin suuret: taajamien ulkopuolella harkitsevien määrä on vain noin kymmenys, kun Helsingissä asuntokaupoille mielii joka neljäs.
Niistä kuluttajista, jotka olivat viiden vuoden aikana suunnitelleet asunnonhankintaa, mutta eivät lopulta tehneetkään kauppoja, sanoi 40 prosenttia ostamatta jättämisen syyksi oman talouden epävarmuuden. Sen sijaan jo pitkään alavireisenä jatkuneeseen yleiseen talousuutisointiin on turruttu. Huoli kansantalouden tilanteesta ei suomalaista hetkauta, sillä vain joka kymmenes jätti asunnon ostamatta kansantalouden epävarmuuteen vedoten. Asuntojen korkea hintataso hyydytti joka kolmannen asunnonostoaikeet. Helsingissä ja Uudellamaalla, missä hinnat ovat muuta maata selvästi korkeammat, yli puolet (52 %) jätti asunnon ostamatta hintatason korkeuden vuoksi.
Toisaalta äkillinen isomman rahasumman saaminen esimerkiksi perinnön muodossa saisi puolet (47 %) asunnon ostoa harkinneista toteuttamaan kaupat. Myös oman tai perheenjäsenen tulotason kohoaminen innostaisi joka viidennen (22 %) asuntokaupoille, nuorista jopa kaksi viidestä (42 %).
YouGov Finland tutki Kiinteistömaailman toimeksiannosta kuluttajien asunnonvaihto- ja ostoaikeita sekä tähän varattujen rahojen käyttöä. Tutkimus tehtiin verkkokyselynä syys-lokakuussa 2013 ja vastaajina oli 1004 18–74 -vuotiasta yksityishenkilöä. Kiinteistömaailman omaan Kiinteistön-välittäjäbarometriin vastasi 438 asuntokaupan ammattilaista eri puolilta Suomea syys-lokakuussa 2013.
Lisätietoja:
Seppo Hämäläinen, toimitusjohtaja, puh. 010 622 3011
Tiina Korhonen, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, puh. 010 622 3020