Asuntolainoihin suunniteltu lakiesitys lainakatosta todettiin äskettäin nykytilanteessa tarpeettomaksi, sillä Finanssivalvonnan voimassa olevan suosituksen mukaisesti pankit suhtautuvat jo pidättyvästi lainoihin, jotka ylittävät 90 prosenttia asunnon hinnasta. Danske Bankin Lauri Uotila ei näe muutenkaan ylivelkaantumisen uhkaa asuntomarkkinoilla, vaikka matalat korot ovat kiihdyttäneet asuntokauppaa.

- Asuntojen hintakehitys suhteessa kotitalouksien keskimääräisiin nettotuloihin on ollut täysin vakaata 7-8 vuoden ajan. Meillä ei ole mitään hintakuplaa tältä osin, sanoo Uotila.

Kotitalouksilla on tällä hetkellä velkaa yhteensä noin 115 miljardia euroa, josta valtaosa eli 87 miljardia on asuntolainoja. Melkein puolet suomalaiskotitalouksista on täysin velattomia.

- Suomessa kotitalouksien velat suhteessa kaikkien kotitalouksien vuotuisiin nettotuloihin on runsaat 100 prosenttia, jolla olemme normaalia keskitasoa länsimaisessa vertailussa. Vertailuksi mainittakoon, että Tanskassa ja Hollannissa, onnellisuustutkimusten huippumaissa, luku on 250-300 prosenttia. 

Korkomenot pienimmät 40 vuoteen, maksuaikaa tuplasti enemmän

Uotila painottaa, että kotitalouksien velanhoitokyky ratkaisee asuntolainoissa.

- Itse velkakanta ei meitä paina, vaan ratkaisevaa ovat velanhoitomenot eli korot ja lyhennykset. 

Jo kolmen vuoden ajan kotitalouksien vuotuiset korkomenot ovat olleet vain 2,5 prosenttia suhteessa vuosituloihin. 

- Näin pienillä korkomenoilla emme ole selvinneet ainakaan neljäänkymmeneen vuoteen. Lainojen lyhennyksetkin ovat nykyään aivan eri luokkaa kuin esim. 80-luvulla. Maksuajat ovat nyt pituudeltaan kaksinkertaiset.

Matalien korkojen aika näyttää jatkuvan

Kaikki merkit viittaavat siihen, että lainakorot pysyvät hyvin matalina tulevinakin vuosina. Koska kukaan ei kuitenkaan voi varmuudella ennustaa, milloin markkinakorot jälleen lähtevät nousuun, yksinkertainen tapa suojautua korkoriskiltä on sitoa ainakin osa lainasta usean vuoden korkojaksoihin.

- Lainan mitoituksessa olisi hyvä tähdätä siihen, että asumisen rahoituskulut eli korot ja lyhennykset olisivat korkeintaan 25-30 prosenttia kotitalouden nettotuloista. Esimerkiksi EU:n mukaan asumismenot ovat ylisuuret, jos vähintään 40 prosenttia tuloista menee kokonaisasumiskuluihin, Uotila sanoo.

Kotitalouksilla on velan ohella myös rahoitusvarallisuutta. Pelkästään pankkitalletuksia suomalaisilla on runsaat 80 miljardia euroa.

- Kaiken kaikkiaan välitöntä aihetta huoleen ei siis ole. Silti tulevaisuudessa kotitalouksien velkaantumisaste ei enää saisi nykytasoltaan noustakaan, Uotila toteaa.

Lisätietoja:
Lauri Uotila, johtava neuvonantaja, Danske Bank, puh. 010 546 7714