Danske Bankin suhdannekatsaus kesäkuu 2013

Kuluvan vuoden talouskehitys Suomessa jää viime vuotta heikommaksi ja ensi vuonnakin nähtävissä on vain hienoista kasvua, arvioi Danske Bank tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Euroalueella taantuma jatkuu, mutta viennin odotetaan toipuvan vuoden loppua kohden.

Teollisuuden kyselyt kertovat kasvun hidastumisesta myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki näkee silti etenkin Yhdysvalloissa merkkejä paremmasta ja odottaa Kiinan yltävän vähintään 7,5 prosentin kasvutavoitteeseen. 

- Yhdysvaltojen julkisen talouden huolet helpottavat pitkään jatkuneen talouskasvun avulla, ja asuntomarkkinoiden sekä työllisyyden nousu kertoo elvyttävän rahapolitiikan toimivan. Verotuksen kiristyminen on heikentänyt kotimaista kysyntää alkuvuodesta mutta ensi vuonna kysyntä voi vauhdittua, Kuoppamäki arvioi.

Venäjä-asiantuntija, ekonomisti Sanna Kurronen toteaa myös itänaapurissa kasvun hidastuneen selvästi investointien hyytyessä. 

- Loppuvuonna odotamme kasvun piristyvän, kun inflaatio hidastuu ja kotitalouksien kulutus jatkuu vahvana. Öljyn hinnan odotettu lasku lisää kuitenkin huolta Venäjän kasvumahdollisuuksista, sanoo Danske Bank Markets Finlandin ekonomisti Kurronen.

Euroalue kyntää edelleen taantumassa, mutta myönteistäkin kehitystä tapahtuu. Finanssipolitiikan kireys helpottaa, kotitalouksien korkomenot laskevat, ja vientiteollisuuden odotetaan elpyvän vuoden jälkipuoliskolla. Talouskasvu jää euroalueella silti parhaimmillaankin vaatimattomaksi ensi vuonna, koska talouspolitiikan liikkumavara on kapea ja yritykset haluttomia investoimaan.

Koroissa vain pientä liikehdintää matalissa lukemissa

Pitkät korot ja myös euriborit ovat nousseet aavistuksen kevään ennätysalhaisista lukemista. Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ei silti usko nousun jatkumiseen lähitulevaisuudessa. 

- Korkojen nousun taustalla vaikuttaa odotus rahapolitiikan poikkeustoimien rajoittamisesta Yhdysvalloissa ja pankkien ylimääräisen likviditeetin väheneminen euroalueella. Euroalueen kriisimaat vaativat kuitenkin vielä pitkään rahapoliittista tukea ja inflaatiopaineita ei näy. Rahapolitiikka pysynee hyvin kevyenä jopa vuoteen 2015, joten euriborit jäävät lähitulevaisuudessa alhaisiksi, Kuoppamäki toteaa.

Huomio kiristystoimista kasvun edistämiseen

Suomi on ollut nyt yli vuoden taantumassa. Danske Bankin ekonomistien arvioiden mukaan kuluvan vuoden talouskehitys jää jopa viime vuotta synkemmäksi;  nopeaa käännettä parempaan ei ole havaittavissa. Ensi vuonna päästäneen nettoviennin ja patoutuneen investointikysynnän avulla vain kituliaaseen kasvuun. 

- Pitkittyvä eurokriisi yhdistettynä kahden viennin tukijalan, elektroniikkasektorin ja metsäteollisuuden, horjumiseen jättää pitkän varjon Suomen kansantalouteen. Ei ole ihme, että tuotanto supistuu ja työttömyys kasvaa, kun kotimainen kysyntä hiipuu ostovoiman polkiessa paikallaan, ja vienti ei vedä Eurooppaan, Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus toteaa.

Lähiaikojen varovaisista näkymistä kertovat kuluttajien ja yritysten alamaissa pysyvät luottamusmittarit. Erityisesti rakennusalalla on synkkää, missä aloitetut rakennukset ja myönnetyt rakennusluvat sukeltavat.  

- Julkisen talouden kohdennetut elvytystoimet rakennusalalle ovat nyt perusteltuja. Työvoimaa ja ylimääräistä kapasiteettia on edullisesti tarjolla, Suomen lainakorot historiallisen matalalla ja piristysvaikutukset koko kansantalouteen  taantuman oloissa suuret. Julkisen talouden tervehdyttämiseksi huomio tulisi siirtää lyhyen aikavälin kiristyksistä pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen ja rakenneuudistuksiin, Brotherus sanoo.

Ennuste
Ennuste
Kysyntä ja tarjonta
2010
2011
2012
2013
2014
Määrän muutos, %
Bkt
3,3
2,8
-0,2
-0,4
1,5
Tuonti
6,9
6,1
-3,7
-2,0
2,0
Vienti
7,5
2,9
-1,4
-1,0
3,0
Kulutus
2,1
1,8
1,4
0,4
0,4
-yksityinen
3,3
2,3
1,6
0,3
0,8
-julkinen
-0,3
0,4
0,8
0,5
0,2
Investoinnit
1,9
7,1
-2,9
-4,0
2,5
Indikaattoreita
2010
2011
2012
2013
2014
Työttömyysaste, %
8,4
7,8
7,7
8,4
8,3
Ansiotaso, %
2,6
2,7
3,5
2,2
1,7
Inflaatio, %
1,2
3,4
2,8
1,4
1,7
Asuntojen hinnat, %
8,8
2,7
1,7
0,5
2,0
Vaihtotase, mrd. eur
2,7
-2,9
-3,6
-3,0
-2,5
Vaihtotase / bkt, %
1,5
-1,5
-1,9
-1,5
-1,2
Julkinen alijäämä / bkt, %
-2,5
-0,8
-1,9
-2,0
-1,5
Julkinen velka / bkt, %
48,6
49,0
53,0
57,0
58,5
Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Juhana Brotherus, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7159
Sanna Kurronen, ekonomisti, Danske Bank Markets Finland, puh. 050 589 8886

Tutustu suhdannekatsaukseen kokonaisuudessaan