Syyskuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kuvaavat erityisesti arkisten menojen seuraamisen olevan melko summittaista. Jopa 64 prosenttia suomalaisista ilmoittaa tietävänsä asumiseen liittyvät menonsa tarkasti, mutta käsitys pienemmistä puroista koostuvista rahanmenoista – esimerkiksi ruokakuluista, vaatehankinnoista sekä terveys- ja hyvinvointikuluista – on selvästi hatarampaa. Ruokaan kuukausitasolla kuluvan rahasumman ilmoittaa osaavansa määritellä tarkasti vain 16 prosenttia suomalaisista, terveyteen ja hyvinvointiin 24 prosenttia sekä vaatteisiin ja kenkiin 25 prosenttia. 

- Arjessa tapahtuvat ostokset muodostavat yhteenlaskettuna merkittävän osan ihmisten rahankäytöstä. Oman talouden parempi tuntemus auttaa varautumaan erilaisiin tulevaisuudenkuviin ja saamaan enemmän irti käytettävissä olevista varoista. Syvällisempi ymmärrys omista rahankäyttötavoista auttaa myös näkemään, mistä voisi nipistää kulutusta, jos on tarvetta lisätä säästämistä tai on vaikka aloittamassa uuden kuluja aiheuttavan harrastuksen, kuvaa johtaja Anne Pakomäki Danske Bankin henkilöasiakaspalveluista.

Danske Bankin uusi Tulot ja menot -näkymä verkko-, Mobiili- ja Tabletpankissa avaa jatkossa asiakkaalle automaattisesti kuvan omasta rahankäytöstä. Perinteisten tilitapahtumalistojen sijaan asiakas voi näin konkreettisesti tarkastella omaa rahankäyttöään eri kategorioissa (ruoka, vaatteet, asuminen jne.) sekä lyhyemmällä että pitemmällä aikajänteellä.

Tyypillisimmät suomalaisen taloudenpidon työvälineet edelleen: kynä ja paperi

Tähän asti suomalaiset ovat pitäneet kirjaa omista tuloistaan ja menoista hyvinkin perinteisin keinoin – jos ovat ylipäätään seurantaa harjoittaneet. Vain joka viides (21%) kyselyyn vastanneista kertoo pitävänsä kirjaa tuloistaan ja menoistaan säännöllisesti tai edes silloin tällöin. Valtaosa vastaajista (yhteensä 79 %) seuraa talouttaan ainoastaan verkkopankkia ja tiliotetta silmäilemällä (62%)  tai ei lainkaan (17%).

Kirjaa tuloistaan ja menoistaan pitävistä liki puolet (48%) sanoo tekevänsä sen edelleen kynällä ja paperilla. Kolmanneksella käytössä on tietokoneen taulukkolaskentaohjelma. Kahdeksan prosenttia vastaajista kertoo hyödyntävänsä tällä hetkellä saatavilla olevia verkkopankkien ohjelmia. 

Toisaalta 47 prosenttia vastaajista olisi kiinnostunut seuraamaan tulojaan ja menojaan nykyistä tarkemmin, jos se olisi helpompaa. 

- Kyselytutkimus vahvistaa näkemystämme, että asiakkaiden omien raha-asioiden seurantaan tarjottavan välineen on oltava sekä helppo käyttää että myös havainnollinen. Monimutkaisille työvälineille ei ole käyttöä, toteaa johtaja Ari Häll Danske Bankin henkilöasiakkaiden liiketoiminnan kehittämisestä.

- Uusi menojen ja tulojen seurantatyökalu on nyt Mobiili- ja Tabletpankkia käyttävien asiakkaittemme hyödynnettävissä, mikä tarkoittaa, että sitä voi käyttää milloin ja missä vain. Asiakkaamme kirjautuvat näihin palveluihin muutenkin kuukausittain jo yli 1,2 miljoonaa kertaa; samalla he pääsevät suoraan tämän uuden palvelun äärelle, Häll täsmentää.

Niille asiakkaille, jotka käyttävät verkkopankkia mutta eivät vielä Mobiili- tai Tabletpankkia, uusi palvelu avataan lokakuussa.

Nuorilla suurimmat haasteet arvioida omaa kulutustaan

Kyselystä käy myös ilmi, että haasteellisinta oman rahankäytön hahmottaminen on nuorimmille aikuisille. Alle 25-vuotiaista vastaajista jopa puolet ilmoitti kokevansa erittäin tai melko hankalaksi arvioida, mihin käytettävissä olevat omat rahat oikeasti kuluvat. Vielä 26-34-vuotiaistakin näin vastaa 37 prosenttia. Asia ei ole yksinkertaisen millekään ikäluokalle: yli 50-vuotiaitten ikäryhmissäkin noin neljänneksellä ihmisistä on oman arvion mukaan haasteita arvioida omaa rahankäyttöään.

Danske Bankin TNS Gallupilla teettämään kyselyyn vastasi internetpaneelissa 1071 suomalaista syyskuussa 2013. Tutkimusaineisto edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunta). Virhemarginaali on n. 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja:
johtaja Ari Häll, Henkilöasiakkaiden liiketoiminnan kehitys, puh. 040 061 6884
johtaja Anne Pakomäki, Henkilöasiakaspalvelut, puh. 010 546 5868