Dansken Bankin YouGovilla teettämässä yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa selvitettiin 15–17-vuotiaiden nuorten taloustaitoja ja -käsityksiä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1200 nuorta.

Teinit luottavat itseensä raha-asioissa – tukea silti kaivataan

Yli puolet (53%) 15-17-vuotiaista suomalaisnuorista on kiinnostunut omista raha-asioista, ja he haluavat saada niistä lisää tietoa. Nuorten käsityksen mukaan talousasioiden hallinta edistää oman tulevaisuuden suunnittelemista ja rakentamista.

Myös itseluottamus omien raha- ja talousasioiden hoitoon on vankalla pohjalla: peräti 92 % suomalaisnuorista arvioi osaavansa hoitaa raha-asioitaan tarvittaessa itsenäisesti joko hyvin (50%) tai vähintään jossain määrin (42%). Ainoastaan 4 % ei koe olevansa valmis itse pitämään huolta raha-asioistaan.

Varmoista näkemyksistä huolimatta teini-ikäiset myös tunnistavat omat rajansa asioiden hallitsemisessa ja osaamisessa. Selvä enemmistö eli 72 % on sitä mieltä, että he tarvitsevat - ainakin jossakin määrin - apua ja tukea raha-asioissaan.

Vanhemmat ja kaverit tärkeitä vaikuttajia – Suomessa koululla muita Pohjoismaita keskeisempi rooli

Lähes kaikki eli 90 % suomalaisnuorista katsoo, että omilta vanhemmilta saa neuvoja raha-asioissa. Seuraavaksi tulevat koulu (38 %), kaverit (30 %) ja muut perheenjäsenet (26 %). Pankin tarjoamaa neuvontaa käyttää vähemmän eli 14% teini-ikäisistä. Suomessa koululla on tutkimuksen mukaan selvästi keskeisempi rooli raha- ja talousasioita omaksuttaessa kuin kolmessa muussa Pohjoismaassa.

Liki yhtä moni (86 %) totesi vanhempien myös vaikuttavan raha-asioitaan koskeviin käytännön päätöksiin. Lähinnä täysi-ikäisyyttä eli 17-vuotiaitten vastauksissa pankin ja kavereiden merkitys kasvoi vanhempien kustannuksella. Kavereiden merkitys korostui myös erityisesti suomalaisnuorten vastauksissa pohjoismaisiin nuoriin verrattuna.

- On myönteistä, että nuoret kokevat saavansa tukea talousasioissa nimenomaan vanhemmiltaan. Se lisää myös vanhempien vastuuta siinä, että nuorille annetaan mahdollisuus opetella perheen talouden hoitoon liittyviä taitoja ja käytäntöjä konkreettisesti jo kotona. Näin nuorelle syntyy paremmin käsitys siitä, mitä kaikkea oman talouden hoitoon kuuluu, kommentoi tuloksia Suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Eila Kauppinen.

Danske Bankin Suomen henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo toivoo myös pankkien roolin olevan jatkossa keskeisempi nuorten mielikuvissa talousasioiden tietolähteenä. 

- Pankeille on haaste, miten kohdata tietoa tarvitsevat nuoret ja välittää talousosaamista heille. Danske Bankissa työvälineiksi olemme tähän ottaneet erilaiset verkko-ohjelmat, joilla lapset ja nuoret voivat harjoitella taloustaitoja. Verkko-oppiminen on nuorille luonteva ympäristö harjoitella taloustaitoja niin kouluissa kuin kotonakin, Kaarnimo sanoo.

Rahapulaan helpotusta lainaamalla – joka toinen vippaa kavereilta

Suomalaisteinien elämään rahan lainaaminen kuuluu olennaisena osana. Kavereiden puoleen kääntyy rahapulassa vähintään silloin tällöin lähes puolet vastaajista (46 %), ja enemmistö – kaksi kolmesta – lainaa myös rahaa kavereilleen. Kuitenkin ensisijaisesti rahaa pyydetään lainaksi omilta vanhemmilta tai perheenjäseniltä yllättävien menojen sattuessa kohdalle.

Rahan lainaamista selittänee se, että vain noin joka neljännellä suomalaisella teini-ikäisellä on käsitys omista tuloistaan ja menoistaan kuukausitasolla. 

- 15-17-vuotiailla täysi-ikäisyys ja vastuunotto omista asioista ovat jo kulman takana. Siksi on tärkeää, että vanhempien ja muiden nuorten elämässä keskeisessä roolissa olevien kanssa käydään keskusteluja ja pohdintaa lainaamisesta osana oman talouden hoitoa: sitä, mihin lainaa on viisasta käyttää ja mihin ei, Kenneth Kaarnimo toteaa.

Keskimääräinen suomalaisnuoren kuukausiraha 118 euroa – huippuisoja kuukausirahoja vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisnuoret jäävät muiden maiden jälkeen sekä taskuraha- että itse hankittujen lisätienestien vertailussa. Vain 9 % suomalaisnuorista kuukausiraha oli yli 134 euroa, kun esimerkiksi Ruotsissa heitä on 32 %. 

Keskimääräinen kuukausiraha suomalaisnuorilla on 118 euroa. Vaihtelu tosin on erittäin suurta: siinä missä neljännes suomalaisnuorista saa vanhemmiltaan enintään 70 euroa taskurahaa, nauttii eniten nettoava neljännes peräti 195 euron kuukausirahaa. Joka kymmenes nuori ilmoittaa saavansa jopa 310 euroa kuussa.

Kysely ei tosin ota kantaa siihen, millaiset asiat perheessä on sovittu kuukausirahalla maksettavaksi, eli maksaako nuori esimerkiksi säännölliset harrastuskulunsa ja vaatteensa kuukausirahoillaan vai ei. Tyypillisimmin taskurahoilla hankittiin syömistä ja vaatteita, tai ne käytettiin matkalippuihin.

Lisätietoja:
johtaja Kenneth Kaarnimo, henkilöasiakasliiketoiminta, Danske Bank, puh. 010 546 8319
viestintäpäällikkö Taina Mustamo, Danske Bank, puh. 010 546 8009
toiminnanjohtaja Eila Kauppinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö, puh. 0400 691 507