Kahden laskuvuoden jälkeen Danske Bankin ekonomistit arvioivat Suomen talouden ponnistavan vaivalloisesti ulos taantumasta. Kasvu perustuu hiljalleen kohenevaan vientiin kotimaisen kysynnän polkiessa paikallaan. Vuonna 2015 talousnäkymien odotetaan piristyvän Suomen päästessä nettoviennin ja patoutuneen investointikysynnän avulla vajaan 2 prosentin kasvuun.
- Huolimatta talousnäkymien varovaisesta toipumisesta kuluvasta vuodesta tulee Suomelle kolmas peräkkäinen kituvuosi. Kotitaloudet ovat kasvavan työttömyyden ja paikallaan polkevan ostovoiman puristuksissa. Yritysten tilannetta puolestaan painaa teollisuuden rakennemuutoksen lisäksi vahva euro, joka näivettää tehokkaasti vientinäkymiä, Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus summaa.
Yritysten odotuksissa valoa – kysymysmerkkinä idänvienti
Heikosta loppuvuodesta huolimatta suomalaisten yritysten luottamusmittarit ovat toipuneet viime kuukausina.
- Maailmantalouden piristyvä talouskasvu heijastuu vääjäämättä myös Suomen talouteen. Tätä tukevat myös ensimmäiset positiiviset merkit yritysten vientiodotuksissa ja -kysynnässä. Vähitellen lisääntyvät tarjouspyynnöt muuttuvat uusiksi tilauksiksi, mikä puolestaan kääntää tuotannon kasvuun kuluvan vuoden edetessä. Suhdannekuva voi muuttua synkemmäksi, mikäli Suomelle tärkeä idänvienti törmää laajoihin kauppapakotteisiin Ukrainan tilanteen kärjistyessä, Brotherus varoittaa.
Maailmantaloudessa kasvu nopeutuu, kehittyvät taloudet kompuroivat
Maailmantalouden kasvu nopeutuu viime vuodesta, mutta kehittyvien talouksien kompurointi jatkuu. Yhdysvallat toimii kasvun moottorina yksityisen kulutuksen piristyessä.
- Länsimaiden talouskasvun edellytykset ovat paremmassa kunnossa kuin moneen vuoteen, emmekä odota kehittyvien talouksien ongelmien katkaisevan myönteistä kehitystä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.
Euroalueellakin ennakoivat mittarit tukevat käsitystä kasvun jatkumisesta. Myös vakaat raaka-ainehinnat tukevat nousua.
- Nopeutuva kasvu edellyttää kuitenkin poliittista vakautta, joten Venäjälle Krimin tilanteen vuoksi asetettavat kauppapakotteet voivat laajentuessaan painaa paitsi Venäjän myös euroalueen taantumaan, Kuoppamäki arvioi.
Keskuspankit kulkevat eri suuntiin – korot pysynevät alhaalla pitkälle ensi vuoteen
Inflaatio ei nouse kasvun tielle länsimaissa, sillä ylimääräinen kapasiteetti ja korkea työttömyys yhdistettynä vähäisiin hintapaineisiin raaka-ainemarkkinoilla ylläpitävät pikemminkin pelkoa deflaatiosta.
Euroalueella inflaatio alittaa selvästi Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitteen tänä ja ensi vuonna.
- Suuret keskuspankit kulkevat eri suuntiin, kun Yhdysvallat normalisoi rahapolitiikkaa ja EKP etsii uusia keinoja tukea taloutta. EKP on onnistunut vakauttamaan euroalueen rahoitusmarkkinat, mutta inflaation alhaisuuden ja euron vahvan kurssin huomioiden rahapolitiikkaa voisi edelleen keventää. Poliittisen epävarmuuden aikana keskuspankkien pitäisi olla luottamusta kasvattavia vakauden linnakkeita, sanoo Kuoppamäki.
Riskien vallitessa ainakin yksi asia vaikuttaa Kuoppamäen mukaan melko varmalta:
- Ohjauskorko ja euriborit tulevat pysymään alhaalla ainakin pitkälle ensi vuoteen, mikä on hyvä uutinen Suomen asuntovelallisille.
|
Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Juhana Brotherus, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7159
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat maaliskuu 2014
Katso myös ekonomistien videokommentti suhdannekatsauksessa julkaistuista ennusteluvuista:
https://www.movenote.com/v/p7FUNbLTrldze