Danske Bankin suhdannekatsaus syyskuu 2015: taantumasta irtaantuminen vie odotettua kauemmin

Suomen talouden kääntyminen nousuun viivästyy edelleen, vaikka hitaasti koheneva kilpailukyky antaakin lisää vauhtia viennille ensi vuodesta alkaen, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tänään julkaistussa suhdannekatsauksessaan. Merkittävin päivitys kesäkuun ennusteeseen on työttömyysasteen nousu ensi vuonna 10,0 %:iin aiemmin arvioidusta 9,0 %:sta.

Danske Bankin ekonomistit arvioivat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat –katsauksessaan investointien kääntyvän Suomessa ensi vuonna varovaiseen nousuun pitkän odotuksen jälkeen. Maan talouden uuteen nousuun pääsy vie tällä kertaa kuitenkin tavallista enemmän aikaa. Edellistä, kesäkuussa julkaistua BKT-ennustetta on siksi laskettu tämän vuoden osalta 0,0 %:iin (aiemmin 0,5%) ja ensi vuoden osalta 0,8 %:iin (aiemmin 1,4%).

- Vienti lähtee onnahdellen liikkeelle, mutta yksityinen kulutus pysyy vaisuna ja julkinen sektori säästää. Siksi odotamme tälle vuodelle nollakasvua ja ensi vuodellekin aiemmin arvioimaamme pienempää nousua, summaa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kotimaan tilannetta.

Hallituksen ohjelma viennin kilpailukyvyn parantamiseksi ja budjettivajeen kutistamiseksi heikentää kotitalouksien ostovoimaa tilapäisesti, mutta matalat korot ja alhainen inflaatio helpottavat kotitalouksien asemaa.

-Työmarkkinat pysyvät hauraina, ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nostaa rakenteellista työttömyyttä. Onnistuessaan hallituksen rakenteelliset uudistukset kuitenkin kiihdyttävät Suomen talouden kasvuvauhtia. Paisuvan työttömyyden vuoksi toimilla on kiire; Suomi uudistuu viiveellä suhteessa moneen muuhun EU-maahan, Kuoppamäki sanoo.

Asuntomarkkinoilla vakaata

Kuluttajan näkökulmasta asuntokauppa on keskeinen talouden ja luottamuksen indikaattori. Pääekonomisti Kuoppamäki toteaa matalien korkojen vahvistavan asuntokauppaa, mutta hintojen tai kauppamäärien on vaikea nähdä kääntyvän kestävään kasvuun ennen kuin työllisyys voimistuu. 

- Kokonaisuutena asuntojen hintatasoa ylläpitävät vaisu uudistuotanto ja matalana pysyvä korkotaso, eikä näihin tekijöihin ole odotettavissa muutoksia vielä ensi vuonnakaan. Työttömyyden uhka hillitsee kuitenkin monia, ja aikeet suurten hankintojen osalta ovat tavanomaista vaisummat. Kaikki – toisaalta vauhdittavat, toisaalta jarruttavat – tekijät huomioiden asuntomarkkinoilla on odotettavissa varsin vakaata kehitystä, Kuoppamäki sanoo. 

Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet hienoisesti

Maailmantalouden kasvunäkymät ovat hieman heikentyneet kesän aikana Kiinan kasvuhuolien myötä. Useimmat Suomen tärkeimmät kauppakumppanit kasvavat kuitenkin  kohtuuvauhtia. 

-Maailmantalous kasvaa lähellä pitkän ajan keskiarvovauhtia. Saksa nousi viime vuonna Ruotsin ohi Suomen suurimmaksi vientimarkkinaksi ja ohitti samalla Venäjän tärkeimpänä kauppakumppanina. Myös Yhdysvaltojen osuus Suomen tavaraviennin arvosta on jo isompi kuin Venäjän. Suomalaisten tuotteiden vientiä suuntautuu siten myös uudella tavalla painottuen, ekonomisti Henna Mikkonen sanoo.

Erityisesti USA:n talousnäkymät ovatkin suotuisat, joskin pientä hidastumista voidaan nähdä vahvan dollarin ja Kiina-huolien myötä. Ensimmäinen koronnosto lähes vuosikymmeneen nähtäneen joulukuussa. Kiinan taloudesta saadut tilastot puolestaan kertovat kasvun odotettua nopeammasta hidastumisesta

-Emme kuitenkaan usko Kiinan talouskasvun romahtavan, vaikka hidastuminen jatkuukin. Kiinan keskuspankki on ollut aktiivinen ja elvytys jatkuu, Mikkonen kommentoi. 

Euroalue jatkaa maltillisen elpymisen raiteellaan. 

- Kreikan tilanne ei ole suuremmin vaikuttanut koko talousalueen kehitykseen. Euroopan keskuspankki jatkaa osto-ohjelmaansa yli syksyn 2016, joten korot pysyvät matalalla vielä pitkään, Henna Mikkonen sanoo.

 
SUOMI
ennusteennuste
Kysyntä ja tarjonta201120122013201420152016
Määrän muutos, %
Bkt2,6-1,4-1,1-0,40,00,8
Tuonti6,01,60,00,0-0,32,5
Vienti2,01,21,1-0,71,03,0
Kulutus2,00,40,00,30,20,1
-yksityinen2,90,3-0,30,50,40,4
-julkinen-0,10,50,8-0,2-0,2-0,5
Investoinnit4,1-2,2-5,2-3,3-2,02,5
Indikaattoreita201120122013201420152016
Työttömyysaste, %7,87,78,28,79,610,0
Ansiotaso, %2,73,22,11,41,11,1
Inflaatio, %3,42,81,51,0-0,11,0
Asuntojen hinnat, %2,71,71,6-0,6-0,50,5
Vaihtotase, mrd. eur-3,5-3,9-3,6-3,8-1,7-1,3
Vaihtotase/bkt, %-1,8-1,9-1,8-1,9-0,8-0,6
Julkinen alijäämä/bkt, %-1,0-2,1-2,5-3,1-3,3-2,9
Julkinen velka/bkt, %48,552,955,659,062,564,5
Ennusteet: Danske Bank / Ekonomistit

Lisätietoja:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715
Henna Mikkonen, ekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 6619

Danske Bankin suhdannekatsaus syyskuu 2015