Elä nyt –kyselyn iloinen löydös on, että suomalaisnuorista peräti 88 prosentilla on unelmia. Vaikka vain pienellä osalla nuorista – viidellä prosentilla – ei ole unelmia, ovat kyselyn perusteella riskiryhmiä erityisesti nuoret miehet sekä pienituloisista kotitalouksista tulevat nuoret. Pienituloisten vanhempien perheestä tulevilla nuorilla on selkeästi harvemmin unelmia kuin sellaisilla nuorilla, joiden vanhemmat ovat keskituloisia tai suurituloisia.
Vanhempien tulotason vaikutus näkyy selvästi myös kysyttäessä, onko nuorella suunnitelma unelman toteuttamiseksi tai uskooko hän sen toteutuvan. Pienituloisten vanhempien perheissä on suurituloisen perheen nuoria yli kaksi kertaa enemmän nuoria, joiden vastaus on kielteinen.
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan on hälyttävää, että vain neljäsosa nuorista uskoo kaikilla nuorilla olevan yhtä suuret mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan.
- Kriittisen arvion taustalla saattaa vaikuttaa ”menetetty vuosikymmen”. Taloudellinen taantuma varmasti näkyi ja tuntui monien kyselyyn vastanneiden lapsuudessa, eikä nuorilla välttämättä ole mielikuvia juuri muista kuin huonoista uutisista. Nyt, kun taantumasta on vihdoin noustu ja taloudellinen tilanne on monissa perheissä aiempaa parempi, voitaisiinkin uskaltaa olla aiempaa toiveikkaampia tulevaisuuden suhteen, jatkaa Appelqvist.
Perheiden taloustilanteen lisäksi esteenä nuorten unelmien tavoittelussa nousee kotoa tulevan tuen ja kannustuksen puute. Erittäin huolestuttava havainto selvityksessä oli se, että lähes joka kymmenes nuori kokee, että nuorten oma rohkeus ja henkiset resurssit eivät riitä unelmien toteuttamiseen.
Suurin osa suomalaisnuorista kokee, että yhteiskunta tarjoaa nuorille hyvät edellytykset toteuttaa unelmiaan. Pienituloisesta perhetaustasta tulevista nuorista kuitenkin jopa 36 % pitää yhteiskunnan tarjoamia edellytyksiä huonoina, kun keski- ja suurituloisten kohdalla näin ajattelee reilu viidennes.
Nuoret ovat eri taustatekijöistä – sukupuolesta, iästä, koulutusasteesta sekä omasta ja vanhempien tulotasosta – riippumatta varsin yksimielisiä siitä, että Suomen taloudellinen tilanne heikentää nuorten mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan. Kyselyyn vastanneista nuorista peräti 67 % on täysin tai jokseenkin tätä mieltä. Jukka Appelqvist ymmärtää, miksi yhteiskunnallinen tilanne voi tuntua nuoresta lannistavalta: työelämään siirtymiseen liittyy monenlaisia haasteita. Ekonomisti kannustaa kuitenkin tavoittelemaan unelmia nimenomaan koulutuksen kautta.
- Täytyy muistaa, että nuorten tärkein yksittäinen unelma on mielekäs ammatti ja työpaikka. Näiden löytäminen on tärkeää paitsi jokaisen omasta näkökulmasta, myös yhteiskunnallisesti: vanhenevasta väestöstä huolehtimiseen vaadittavista menoista muodostuu kallis lasku, jonka selättäminen vaatii korkeaa työllisyysastetta. Maksajan roolista liikkeelle lähteminen voi vaikuttaa tulevaisuuden valintojaan pohtivan nuoren kannalta synkältä, mutta koulutuksen tärkeys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kouluttautuminen vie usein lähemmäs omaa unelmatyötä, sanoo Appelqvist.
SuomiAreenassa 2017 julkistetun Elä nyt! -tutkimusraportin pohjalla olevan kyselytutkimukset nuorten unelmista ja unelmien mahdollistajista toteutti Danske Bankin toimeksiannosta Aula Research Oy. Sähköiseen kyselyyn vastasi 4.4–24.4.2017 yhteensä 614 15–29-vuotiasta suomalaista nuorta.
Raportti löytyy myös osoitteesta www.danskebank.fi/suomi100.
Lisätietoa:
Jukka Appelqvist, ekonomisti, Danske Bank, puh. 044 263 1051, jukka.appelqvist@danskebank.fi