Danske Bank: Brexitin vaikutus Pohjoismaiden talouksiin rajattu

Danske Bankin Nordic Outlook -katsauksen mukaan Brexitin vaikutus Pohjoismaiden talouksiin on rajattu. Rahapolitiikan suunta on muuttumassa ja korkojen nousu jarruttaa kasvua tulevina vuosina.

Ison-Britannian ero Euroopan unionista ei aiheuta suuria vaikeuksia Pohjoismaiden talouksille, arvioi Danske Bank tuoreessa Nordic Outlook -katsauksessa. Neljästi vuodessa ilmestyvässä katsauksessa arvioidaan, että ilman EU:n ja Iso-Britannian sopimusta tapahtuva ero aiheuttaisi uusia tulleja ja muita kaupan esteitä, mutta vaikutus Pohjoismaihin olisi silti rajattu. Ero ilman kahdenkeskistä sopimusta tarkoittaisi kaupan sujumista WTO:n sääntöjen puitteissa.

“Iso-Britannia ei ole enää niin tärkeä vientimaa Pohjoismaille kuin se oli aiemmin, joten emme odota suurta taloudellista vaikutusta”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.

Pohjoismaat vievät enemmän kuin tuovat tavaroita Isosta-Britanniasta, mutta palveluissa tilanne on päinvastainen. Eniten vie Norja, mutta Norjan viennistä 80 prosenttia on kaasua ja öljyä, joiden tullimaksut ovat WTO:n sopimuksen mukaan vain 2,5 prosenttia.

”Pohjoismaat ovat vakaita talouksia, joista löytyy vielä kasvua. Tätä heijastaa se, että Brexitin vaikutus on rajallinen, vaikka Pohjoismaat ovat avoimia talouksia, joille viennillä on yleisesti suuri merkitys”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Koronnostot leikkaavat kasvua

Maailmantalouden shokkien sijaan kasvua myös Pohjoismaissa leikkaa vähitellen rahapolitiikan kiristyminen. Norjan keskuspankki nosti jo ohjauskorkoa ja Ruotsin keskuspankki seuraa perässä jo ehkä ennen vuoden loppua. Danske Bankin ennusteen mukaan Euroopan keskuspankki alkaa nostaa korkoja 14 kuukauden päästä.

”Tämä on yksi syy, miksi uskomme, että vuonna 2020 talous tulee hidastumaan enemmän. Korkeat korot nostavat riskiä asuntomarkkinoille erityisesti niissä maissa, joissa asuntojen hinnat ovat nousseet enemmän ja talous on kasvanut kotitalouksien lainaamiseen nojaten”, sanoo Olsen.

Olsenin mukaan tämä tarkoittaa riskejä erityisesti Ruotsissa, jossa asuntojen hinnat nousivat pitkään voimakkaasti. Ruotsissa uusien asuntojen tarjonta on kasvanut roimasti, ja keskuspankin ennakoidaan nostavan ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Danske Bankin mukaan Norjan asuntomarkkinat ovat nyt terveemmät kuin aikaisemmin.

”Suomessa ja Tanskassa asuntomarkkinat näyttävät pääasiassa terveiltä. Silti tietyt alueet Tanskassa ja jossain määrin myös Suomessa voivat olla riskialttiita, kun korot nousevat”, Olsen sanoo.

Talouden kasvunäkymien kannalta tämä tarkoittaa hidastumista. Danske Bankin mukaan kasvua pitää yllä hyvän työllisyyskehityksen tukema vahva kotimainen kysyntä. Norjassa öljysektorin investoinnit paisuvat.

Danske Bank ennakoi Suomen talouskasvun olevan ensi vuonna kaksi prosenttia, joka on sama kuin Tanskan ennuste. Norjaan pankki ennustaa 2,5 prosentin ja Ruotsiin 1,6 prosentin kasvua.

“Suomessa talouskasvu jatkuu ennusteemme mukaan Pohjoismaiden kärjessä vielä 2018, mutta tässä kasvukisassa Norja saattaa ohittaa meidät jo 2019. Suomi on ollut peränpitäjä monta aiempaa vuotta, ja yrittää edelleen kuroa muita kiinni vaivalloisesti”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Lue katsaus täältä: