Suurin osa suomalaisista ei usko voivansa vaurastua. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vajaat 12 prosenttia pitää vaurastumistaan suuressa määrin mahdollisena. Ei lainkaan tai pienissä määrin vaurastumiseensa uskoo 49 prosenttia.
”Pohjoismaisittain tarkasteltuna olemme vain hieman pessimistisempiä vaurastumismahdollisuuksiemme suhteen kuin pohjoismaalaiset keskimäärin. Suomalaisten pessimismi heijastuu kuitenkin myös varallisuuden kehitykseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaistu varallisuustutkimus osoittaa, että suomalaisten nettovarallisuus vuonna 2016 oli jonkin verran laskenut verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2013”, toteaa Danske Bankin Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.
Tutkimuksen mukaan vain kolme prosenttia suomalaisista kokee jo olevansa vauraita. Osuus on suurin yli 65-vuotiaiden keskuudessa, joista kuusi prosenttia pitää itseään vauraana. Kun verrataan naapurimaahan Ruotsiin, siellä kokemus vauraudesta pomppaa yli kaksinkertaiseksi: seitsemän prosenttia ruotsalaisista kokee olevansa vauraita.
”Ruotsissa säästämisaste on Euroopan korkein, kun taas Suomessa se kääntyi negatiiviseksi vuonna 2016. Lisäksi ruotsalaisilla on pitkä historia sijoittajina. Muun muassa eläkejärjestelmä ja verotukselliset kannustimet ovat tehneet sijoittamisesta Ruotsissa koko kansan huvia”, Laaksonen kertoo.
Vauraus ei ole yhtä kuin suuret säästöt
Vauraus merkitsee 63 prosentille suomalaisista vapautta henkilökohtaisista talousmurheista. 57 prosenttia suomalaisista ajattelee, että vauraus tarkoittaa taloudellista riippumattomuutta. Vain 18 prosentille vauraus tarkoittaa suuria säästöjä.
”Vaurastuminen voi tosiaan olla muutakin kuin sitä, että säästöjä on paljon tai juuri tällä hetkellä olisi enemmän rahaa käytettävissä. Tutkimuksestamme kävi myös ilmi, että suomalaiset haaveilevat mm. voivansa jäädä eläkkeelle jo 62,9 vuoden iässä, mikä on selvästi alhaisempi kuin muiden pohjoismaalaisten ihanne-eläköitymisikä. Vaurastuminen voi olla muun muassa valmistautumista siihen, että tällaiset unelmat olisi aidosti mahdollisia toteuttaa”, Laaksonen pohtii.
Vaurastuminen edellyttää usein sijoittamista
Vaurastuminen on usein pitkä projekti, jossa korostuu kyky säästää pitkän aikaa ja sijoittaa ylijäävä raha tuottaviin kohteisiin. Suomalaiset ovat sijoittajina varovaisia: vain 36 prosenttia kertoo sijoittavansa osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Yleisimmät syyt olla sijoittamatta ovat ylimääräisen rahan puute ja se, että omat taidot koetaan puutteellisiksi.
”Sijoittamiseen liittyy valtavasti myyttejä, joilla ei ole välttämättä mitään totuuspohjaa. Jo kympillä kuussa pääsee sijoittamisessa alkuun eikä se siitä eteenpäinkään ole rakettitiedettä. Olennaista on, että oma tavoite on selvillä, milloin siihen haluaa päästä ja laatia itse tai asiantuntijan kanssa suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen jälkeen on tärkeintä lähteä toteuttamaan suunnitelmaa.”
Tärkeä osa vaurastumista on myös hyvä käsitys omasta taloudellisesta tilanteesta. Suomalaisista noin 30 prosenttia kertoo seuraavansa osakkeiden ja asunnon arvon kehitystä. Noin kolmannes kertoo, että ei seuraa omaisuutensa arvon kehitystä ja 30 prosenttia kertoo, että heillä ei ole arvo-omaisuutta.
Vaurastumiseen on myös monenlaisia väyliä. Yrittäjä Lauri Salovaara teki 24.2.2017 päätöksen vaurastua siihen mennessä, kun hän täyttää 40 vuotta.
”Minulle tärkeintä on aloitus. Jostakin täytyy vain aloittaa. Me suomalaiset olemme yleensä hyvin tunnollisia ja tarkkoja, jolloin emme välttämättä uskalla lähteä liikkeelle vajavaisin tiedoin. Täytyy muistaa, että kokemus karttuu ja tiedot kasvavat matkalla. Toinen tärkeä neuvo, jonka olen miljonääriprojektin aikana oppinut, on kysyminen. Niinkin yksinkertainen asia voi muuttaa monta asiaa. Tiesin jo alusta lähtien, että yksin en tähän pystyisi, joten pyysin mukaan neuvonantajia. Sama koskee esim. sijoittamista. Pyydä apua ja aloita", Salovaara kiteyttää.
Lisätietoja:
Kimmo Laaksonen, Varallisuudenhoidon johtaja, Danske Bank, 010 546 6614, kimmo.laaksonen@danskebank.fi