Content is loading
Siirry sisältöön

Suomalaisten taloudellinen mielenrauha heikompi kuin muilla pohjoismaalaisilla

Suomalaisilla on matalampi taloudellinen mielenrauha kuin muilla pohjoismaalaisilla. Mielenrauhaa lisäävät paremmat tulot, omat taloudellisen tilanteen seuraaminen ja säästöt. Danske Bank tutki ensimmäistä kertaa, millainen on suomalaisten taloudellinen mielenrauha.

Suomalaiset ovat enemmän huolissaan taloudesta kuin muut pohjoismaalaiset. Suomessa taloudellinen mielenrauha -indeksi jää tuoreen tutkimuksen mukaan 6,1:een, kun muissa Pohjoismaissa indeksi on noin 6,5. Taloudellinen mielenrauha –indeksi koostuu useasta muuttujasta, jotka kuvaavat pohjoismaalaisten näkemystä omasta taloudestaan.

”Taloudellinen mielenrauha on perusta monille tärkeille päätöksillemme, huolillemme ja unelmillemme. Kyse ei ole vain luvuista ja kovista faktoista, vaan myös siitä millaiseksi taloudellisen tilanteemme tunnemme ja miten se vaikuttaa meihin”, sanoo Danske Bankin maajohtaja Leena Vainiomäki

Suomalaisten luottamus omaan talouteen ei vaihtele merkittävästi eri puolilla Suomea.  Sen sijaan ikä vaikuttaa luottamukseen paljon: 35–54-vuotiaat ovat vähiten luottavaisia nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa.

”Kyselyssä huomattiin, että ruuhkavuosia viettävät kokevat usein, että oma talousluottamus on heikompaa kuin muilla saman ikäisillä. Keskimäärin tämä tuskin pitää paikkaansa, mutta ilmeisesti uratoiveiden ja perhe-elämän ristipaineessa arvio värittyy turhankin synkäksi”, kertoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Tieto lisää taloudellista mielenrauhaa

Suomalaisten keskuudessa tulojen rooli taloudellisen mielenrauhan osana on merkittävämpi kuin muissa Pohjoismaissa. Kolme viidennestä kokee, että suuremmat tulot lisäisivät heidän luottamusta omaan talouteensa, kun muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 55 prosenttia. Säästämisen ja sijoittamisen rooli on pienempi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. 

”Taloudellista mielenrauhaa ei kuitenkaan kannata rakentaa ansiotulojen varaan. Siinä meillä on paljon oppimista ruotsalaisista, jotka tietävät pitkäjänteisen säästämisen ja sijoittamisen merkityksen”, sanoo Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Taloudellista mielenrauhaa kasvattaa myös oman talouden tuntemus: kokonaispankkiasiointiaan kuukausittain tarkastelevista vastaajista 30 prosenttia suhtautuu nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa suuressa tai erittäin suuressa määrin luottavaisesti. Sen sijaan henkilöistä, jotka eivät ole koskaan tarkastelleet kokonaispankkiasiointiaan, vain 15 prosenttia suhtautuu nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa luottavaisesti.

Tietoa tutkimuksesta

Suomessa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 3035 yli 18-vuotiasta suomalaista. Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä maalis-huhtikuussa 2018. Pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä noin 16 000.

Taloudellinen mielenrauha -indeksi koostuu yhdeksästä muuttujasta.

Suomalaisista vajaa kolmannes on vähintään joka viikko huolissaan siitä, saavatko he rahansa riittämään kaikkeen tarvittavaan, kun muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 17 prosenttia. Toisaalta yhtä moni suomalainen on toisessa ääripäässä: joka kolmas on harvemmin kuin puolivuosittain tai tuskin koskaan huolissaan siitä, tuleeko rahat riittämään kaikkeen tarvittavaan.

Suomalaiset ovat eniten huolissaan vakavasta sairaudesta (43 prosenttia huolissaan), henkilökohtaisesta taloudestaan (40 prosenttia) ja työstään (30 prosenttia). 
Naisista 38 prosenttia ei juuri luota taloudelliseen tilanteeseensa, kun miehillä tämä osuus on 26 prosenttia. 

Suomalaisista yli puolet kertoo, etteivät he sijoita, koska heillä ei ole ylimääräistä rahaa.  Suomalaisista 36 prosenttia sijoittaa ylimääräisiä säästöjään. Sijoittamisen jättävät väliin useammin naiset kuin miehet, useammin pelkän peruskoulun suorittaneet kuin ammatillisen tai korkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet.

Suomalaiset ovat epävarmoja sijoittamistaidoistaan: 22 prosenttia ei koe taitojensa riittävän sijoittamiseen ja 15 prosenttia kokee sijoittamisen vaikeaselkoiseksi.

Lisätietoja:
Ekonomisti Jukka Appelqvist, Danske Bank, jukka.appelqvist@danskebank.fi, 044 263 1051
Senioristrategi Kaisa Kivipelto, Danske Bank, kaisa.kivipelto@danskebank.fi, 050 434 6230

Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, ja haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi