Suomalainen opiskelija tietää, että opiskelu kannattaa. Danske Bankin pohjoismaisen Taloudellinen mielenrauha -tutkimukseen opiskelijoista 83 prosenttia sanoo, että heidän taloudellinen tilanteensa on 10 vuoden päästä parempi kuin nyt. Koko väestöllä tämä osuus on 53 prosenttia.

Opiskelijat näkevät oman vaurastumisen merkittävästi todennäköisempänä kuin muu väestö. Opiskelijoista yli neljännes uskoo mahdollisuuksiinsa vaurastua, kun koko väestöstä näin uskoo vain 12 prosenttia.

Opiskelijat eivät kuitenkaan vielä kartuta varallisuuttaan. Opiskelijoista sijoittaa vain 28 prosenttia, kun kaikista suomalaisista sijoittajia löytyy 36 prosenttia. Ruotsalaisista opiskelijoista lähes puolet sanoo sijoittavansa.

”Opiskeluaikana sijoittaminen voi tuntua kaukaiselta, koska rahaa on käytössä vähän. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aika on sijoittajan paras ystävä”, sanoo Danske Bankin sijoitusalueesta vastaava johtaja Ville Orava.

Tätä kuvaavat tuottolaskelmat*, joissa vuosituotoksi ennen kuluja on oletettu kahdeksan prosenttia, joka vastaa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoa. Jos 20-vuotias opiskelija sijoittaa 50 euroa kuukaudessa 65-vuotiaaksi asti, hän säästää 27 000 euroa, joka tuottojen kanssa on 242 000 euroa. Viisi vuotta myöhemmin aloitettu säästäminen tuottaa 24 000 euroa ja 162 000 euron kokonaispotin. 30-vuotiaana aloitettu säästäminen 108 000 euron kokonaispotin.

”Korkoa korolle -efekti korostaa ajan merkitystä säästämisessä. 10 vuotta pidempi sijoitusaika voi jopa kaksinkertaistaa opiskelijan säästöt”, Orava kannustaa.

Niukkuus näkyy arjessa

Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan 35 prosenttia opiskelijoista on huolissaan viikoittain rahojen riittämisestä kaikkeen tarvittavaan, kun kaikista suomalaisista tätä murehtii 29 prosenttia.

”Nytkin aloittavien opiskelijoiden arkea värittää taloudellinen niukkuus, mutta alkamassa on todennäköisesti kokemusrikas ja tulevaisuuden kannalta arvokas ajanjakso”, Orava sanoo.

Suomalaiset opiskelijat murehtivat talouttaan enemmän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomalaisten opiskelijoiden kuukausittain pakollisten menojen jälkeen käteen jäävä summa on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, kun sitä suhteuttaa muun väestön tilanteisiin. 

Taloudellinen mielenrauha –kyselyn mukaan suomalaisilla opiskelijoilla käteen jää menojen jälkeen keskimäärin 573 euroa, kun kaikkien suomalaisten keskiarvo on 874 euroa. Esimerkiksi keskimääräisellä ruotsalaisopiskelijalla käteen jää menojen jälkeen noin 5500 kruunua ja keskimääräisellä ruotsalaisella vajaat 11 000 kruunua.

Tietoa tutkimuksesta

Taloudellinen mielenrauha -tutkimus toteutettiin Norjassa, Ruotsissa Suomessa ja Tanskassa. Suomessa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 3035 yli 18-vuotiasta suomalaista. Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä maalis-huhtikuussa 2018. Pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä noin 16 000. 

Suomalaisista opiskelijoista 24 prosenttia suhtautuu talouteensa luottavaisesti, kun kaikista suomalaisista tämä osuus on 27 prosenttia. Opiskelijoiden luottamusta omaan talouteen lisäisivät eniten suuremmat tulot (72 prosenttia), suuremmat säästöt (43 prosenttia), vakaampi työ (38 prosenttia) ja suurempi varmuus oman talouden tulevaisuudesta (31 prosenttia)

Opiskelijoista 60 prosenttia on huolissaan rahojen riittämisestä joka kuukausi. Koko väestöllä sama osuus on 51 prosenttia.
Opiskelijoista sijoittaa 28 prosenttia. Tärkeimmät syyt olla sijoittamatta ovat ylimääräisen rahan puute (62 prosenttia) ja omasta mielestä puutteelliset taidot (34 prosenttia).

Opiskelijoiden sijoitustavoitteissa on suuri ero muihin suomalaisiin verrattuna. Opiskelijoiden syynä sijoittamiseen on paremman tuoton hakeminen ja rikastuminen, kun koko väestön sijoittamisessa korostuu puskurin rakentaminen pahan päivän varalle.

*Tietoa tuottolaskelmasta
20-vuotiaana aloitus 65-vuotiaaksi:
50 euroa säästettynä kuukausittain 45 vuoden ajan kerryttää 27000 euron kuukausisäästöt (oman sijoituksen) ja 8 %:n vuosituotolla sijoitusten arvoksi tulee n. 242 000 euroa.
25-vuotiaana aloitus 65-vuotiaaksi:
50 euroa säästettynä kuukausittain 40 vuoden ajan kerryttää 24000 euron kuukausisäästöt (oman sijoituksen) ja 8 %:n vuosituotolla sijoitusten arvoksi tulee n. 162 000 euroa.
30-vuotiaana aloitus 65-vuotiaaksi:
50 euroa säästettynä kuukausittain 35 vuoden ajan kerryttää 21000 euron kuukausisäästöt (oman sijoituksen) ja 8 %:n vuosituotolla sijoitusten arvoksi tulee n. 108 000 euroa.
Laskelmat eivät huomioi sijoittamisen kustannuksia tai kääntäen 8 % on sijoittajalle toteutunut tuotto kulujen jälkeenkin. Laskelmat eivät huomioi verotusta millään tavalla, mutta karkeasti voidaan sanoa, että verojen osuus sijoitukset realisoitaessa ovat noin 20 %:n luokkaa eli 80 % jää sijoittajalle verojen maksun jälkeenkin.
Näiden laskelmien tarkoituksena on kuvata säästämiseen liittyviä mahdollisuuksia. Laskelmien tulokset ovat suuntaa-antavia, eikä tuotteisiin liittyviä palkkioita, kuluja ja veloituksia ole otettu huomioon. Tuotteiden ja palveluiden hinnat esitetään sopimusta solmittaessa. Laskelmat eivät myöskään huomioi tuotoista maksettavia veroja (30-34 % pääomatulovero). Laskelmissa on oletettu, että säästöt sijoitetaan säästöaikana hajautetusti osakemarkkinoille 8 % vuotuisen tuotto-oletuksen mukaisesti. Tuotto-oletus perustuu pitkän aikavälin keskimääräisiin historiallisiin tuottoihin osakemarkkinoilla. Käytetty tuotto-oletus ei ole lupaus tulevasta tuotosta. Sijoittamiseen liittyy aina arvonvaihtelua - sijoituksen arvo voi sekä nousta että laskea eikä sijoitusten toteutuvasta tuotosta tai siitä että sijoitusten arvonkehitys olisi esitettyjen tuotto-oletusten mukainen tai aina positiivinen ole takeita. 


Lisätietoja:
Lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen, Danske Bank, 050 326 9701, josi.tikkanen@danskebank.fi