Danske Bankin ennuste: Ensi vuosi hyvä asunnonostajalle – korot pysyvät matalina ja asuntomarkkinoilla tinkimisvaraa

Danske Bank ennustaa Suomelle alenevaa talouskasvua seuraaville vuosille. Pankin ekonomistit ennakoivat koronnostoa vuoden 2019 lopussa, mutta korot pysyvät ennusteen mukaan matalina vuoteen 2020 ulottuvan ennustejakson ajan. Asuntomarkkinoilla on tinkimisvaraa.

Danske Bankin ekonomistit alentavat ennustetta kuluvan vuoden talouskasvulle. Ennuste lupaa nyt tälle vuodelle 2,3 prosentin kasvua, kun syyskuussa laadittu ennuste oli 2,7 prosenttia. Ennuste palautuu lähelle kesän ennustetta, jolloin talouskasvuksi ennustettiin 2,4 prosenttia.

”Kotimaan suhdannekuva on heikentynyt alkuvuoden vahvan startin jälkeen selvästi. Kaikki tärkeimmät kysyntäerät ovat jäämässä tänä vuonna odotuksista.  Erityisesti vuoden kolmas neljännes oli pettymys useammallakin mittarilla: vienti ja investoinnit jarruttivat, eikä yksityisen kulutuskaan ollut niin vahvaa kuin aiemmin oli ennakoitu”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Danske Bank ennustaa nyt ensi vuodelle 1,7 prosentin kasvua edellisen ennusteen 2,0 prosentin sijaan. Vuoden 2020 talouskasvun arvioidaan olevan 1,5 prosenttia.

”Heikentyneestä tilanteesta huolimatta taantuman alkaminen ennustejaksolla on epätodennäköistä. Tilauskannat ovat korkealla tasolla, ja yritysten luottamuskyselyt kertovat edelleen kohtalaisen vahvoista näkymistä alkaneelle talvelle.”

Korkojen nousu lykkääntyy

Suomen talouskasvu heijastaa maailman talouden kehitystä. Maailmantalouden kasvu hidastuu 2019, mutta Danske Bankin ekonomistit eivät ennusta taantumaa. Suurimmat riskit löytyvät tällä hetkellä rahapolitiikan kiristysten onnistumisesta, Italian politiikasta ja kauppasodan laajuudesta.

”EKP lopettaa arvopapereiden tukiostot 2018 lopussa ja ennakoimme ohjauskoron nostoa 2019 lopulla. Korkojen nousun vauhti näyttää kuitenkin etanantahtiselta. Talouskasvun ja rahapolitiikan kiristymisen pitäisi näkyä voimakkaanakin pitkien korkojen nousuna, mutta poliittinen epävarmuus ja pelko talouskasvun hyytymisestä kauppasotaan tai muihin negatiivisiin riskeihin lähivuosina vaikuttaa toiseen suuntaan”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Suomalaisen asuntovelallisen elämään vaikuttavaa korkoa ohjaa Euroopan keskuspankin arvio talouden kehityksestä.  Euroalueella talouskasvu hidastuu. Varsinainen taantuma ei kuitenkaan uhkaa, mikäli Italian tilanne pysyy vakaana. Työttömyyden lasku ja palkkojen nousu tukee kulutuskysyntää. 

”EKP lopettaa arvopapereiden tukiostot 2018 lopussa ja ennakoimme ohjauskoron nostoa 2019 lopulla. Korkojen nousun vauhti näyttää kuitenkin selvästi hidastuva. Talouskasvun ja rahapolitiikan kiristymisen pitäisi näkyä voimakkaanakin pitkien korkojen nousuna, mutta poliittinen epävarmuus ja pelko talouskasvun hyytymisestä kauppasotaan tai muihin negatiivisiin ilmiöiden lähivuosina vaikuttaa toiseen suuntaan”, Kuoppamäki sanoo.

Matalat korot, kuluttajien parantunut tilanne ja vilkas asuntorakentaminen tekevät ensi vuodesta hyvän vuoden asunnonostajalle. 

”Valmistuneiden asuntojen runsas tarjonta pitää hintapaineet maltillisina sekä uusissa että vanhemmissa asunnoissa. Kiivas valmistustahti voi myös paisuttaa myymättömien asuntojen varastoa ja synnyttää tinkimisvaraa”, Appelqvist sanoo.

Koko katsaus löytyy täältä:

https://danskebank.fi/-/media/files/danskebank-fi/suhdannekatsaus/suhdanteet_rahoitusmarkkinat_joulu2018.pdf

SUOMI

 

 

 

ennuste

ennuste

ennuste

 

Kysyntä ja tarjonta

2016

2017

2018

2019

2020

Määrän muutos, %

 

 

 

 

 

Bkt

2,5

2,8

2,3

1,7

1,5

Tuonti

5,6

3,5

2,5

2,3

1,5

 

 

 

 

 

 

Vienti

3,9

7,5

1,1

2,5

2,0

Kulutus

1,9

0,8

1,7

1,3

1,1

-yksityinen

2,0

1,3

1,5

1,6

1,3

-julkinen

1,8

-0,5

2,0

0,5

0,5

Investoinnit

8,5

4,0

2,5

1,5

2,0

 

 

 

 

 

 

Indikaattoreita

2016

2017

2018

2019

2020

Työttömyysaste, %

8,8

8,6

7,5

7,0

6,9

Ansiotaso, %

0,9

0,2

1,9

2,5

2,5

Inflaatio, %

0,4

0,7

1,1

1,5

1,5

Asuntojen hinnat, %

0,4

1,6

1,1

0,5

1,0

Vaihtotase, mrd. eur

-1,6

-1,5

-2,0

-1,0

-0,5

Vaihtotase / bkt, %

-0,7

-0,7

-0,9

-0,4

-0,2

Julkinen alijäämä / bkt, %

-1,8

-0,6

-0,3

0,0

0,1

Julkinen velka / bkt, %

62,9

61,3

59,2

57,9

56,5

 

 

Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

 

 






Lisätietoja:

Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 010 546 7715, pasi.kuoppamaki@danskebank.fi
Jukka Appelqvist, ekonomisti, Danske Bank, puh. 044 263 1051, jukka.appelqvist@danskebank.fi
Josi Tikkanen, lehdistöpäällikkö, Danske Bank, puh: 050 326 9701, josi.tikkanen@danskebank.fi