Pitkään matalana pysyvien korkojen kääntyminen nousuun ei huoleta suomalaisia. Danske Bankin YouGovilla teettämän Kotitalouskatsaus 2019 -kyselytutkimuksen mukaan 29 prosenttia asuntolainaa maksavista suomalaisista ei ole lainkaan huolissaan korkojen noususta tänä vuonna. Pienissä määrin huolissaan on 36 prosenttia. 

”Valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin, jolloin korkotason muutokset näkyvät nopeasti kukkarossa. Suomalaisten kotitalouksien kulutus reagoikin jatkossa herkästi korkotason muutoksiin”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Danske Bankin ennusteen mukaan korot ovat nousemassa, mutta hitaasti.

”Todennäköistä on, että historiallisesti matala korkotaso vallitsee vielä pitkään, vaikka suunta olisikin ylöspäin.”

Matalasta huolitasosta huolimatta 55 prosenttia asuntolainallisista suomalaisista on varautunut korkojen nousuun. 26 prosenttia kertoo säästäneensä puskurin korkojen nousun varalle ja 19 prosenttia on ottanut kiinteäkorkoisen lainan tai korkoputken.

Danske Bankin Kotitalouskatsaus 2019 pitää sisällään ennusteet kuluttajien talouden kannalta oleellisista muuttujista vuodelle 2019.

Suomalaiset ekonomisteina: paljonko korko on 10 vuoden päästä?

Korkojen kehittymiseen vaikuttavat voimakkaimmin keskuspankkien päätökset rahan hintaa ohjaavista ohjauskoroista. 

”Kurssikehityksen ennustaminen on kinkkistä puuhaa. Euroopan keskuspankki seuraa euroalueen inflaatiota, mutta hintakehitys riippuu lukuisista tekijöistä, jotka ulottuvat tuottavuuskehityksestä konflikteihin ja geopolitiikkaan. Jo vuosia talousennustajat ovat povanneet, että korot lähtevät nousuun, mutta määräajan lähestyessä maaliviivaa siirretään aina eteenpäin, kun suhdannekehitys latistuu tai muusta syystä inflaatio on heikkoa”, Appelqvist sanoo.

Danske Bank tutki osana Kotitalouskatsausta suomalaisten arvioita korkojen kehityksestä vuoden, kolmen vuoden ja 10 vuoden aikajänteellä. Suomalaiset ennustavat koroille jatkuvaa nousua.

Vuoden ennusteissa keskiarvo asettuu noin prosenttiin, kolmen vuoden ennusteissa reiluun kahteen prosenttiin ja 10 vuoden ennusteissa noin 3,5 prosenttiin. Vain 10 prosenttia uskoo, että korot ovat nykyisellä tasollaan vuoden päästä. Yli kahdeksan prosentin korkoihin 10 vuoden päästä uskoo taas vain 4 prosenttia suomalaisista. 12 kuukauden euribor on edellisen kerran ylittänyt viisi prosenttia vuonna 2008, ja tätä ennen vuonna 2000. Euriborin edeltäjä helibor kiipesi viimeisen kerran yli kahdeksan prosentin vuonna 1993.

”Suomalaiset ovat ainakin lyhyissä ennusteissa ekonomisteja pessimistisempiä. Korkojen suunnasta vallitsee yksimielisyys, mutta kaikilla aikajänteillä kotitalouksien ennusteet korkojen noususta ovat räväkämpiä kuin ekonomistien näkemykset tai markkinahinnoittelu.”

Tietoa tutkimuksesta

Tämän kyselytutkimuksen Danske Bankille on toteuttanut YouGov Finland.  Tiedot kerättiin web-kyselynä 21.12.2018 – 3.1.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.

Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,3%-yksikköä suuntaansa.

Lähes kolmannesta asuntovelallisista asuntolainan mahdollinen koronnousu seuraavan vuoden aikana ei huolestuta lainkaan. Pienessä määrin noususta on huolissaan 36 prosenttia, jossain määrin 24 prosenttia, suuressa määrin 7 prosenttia ja erittäin suuressa määrin neljä prosenttia.

Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan asuntolainakoron mahdollisesta noususta. Iän myötä ei-huolestuneiden osuus kasvaa selvästi, kun myös asuntolainan koko pienenee. 

55 prosenttia asuntolainallisista suomalaisista on varautunut korkojen nousun varalle. 26 prosenttia kertoo säästäneensä puskurin korkojen nousun varalle ja 19 prosenttia on ottanut kiinteä korkoisen lainan tai korkoputken ja 12 prosenttia on maksanut lainaansa nopeammin. 24 prosenttia asuntolainallisista suomalaisista sanoo, että ei ole suojautunut korkojen nousun varalle, koska heidän lainansa on niin pieni.

Nuoremmat vastaavat hieman vanhempia useammin varautuneensa mahdolliseen korkojen nousuun. Myös talouden bruttotulojen suhteen ero on selkeä – mitä isommat tulot, sitä useammin on korkojen nousuun varauduttu.

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että 21 prosenttia asuntovelallisista ei tiedä asuntolainansa kokonaiskorkoa. Sen sijaan 38 prosenttia tietää, paljonko korkomenot ovat lainanhoitokustannuksista ja 25 prosenttia kertoo tietävänsä, paljonko prosentin nousu nostaisi asuntolainakustannuksiaan.

Koko katsaus on luettavissa täältä:   /-/media/files/danskebank-fi/suhdannekatsaus/danske-bank-kotitalouskatsaus-2019.docx

Jukka Appelqvist, ekonomisti, Danske Bank, jukka.appelqvist@danskebank.fi, 044 2631051