Danske Bankin tuoreen Nordic Outlook -katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa samassa tahdissa Pohjoismaiden kanssa tänä ja ensi vuonna. Nopeinta kasvua katsaus ennustaa nyt Norjaan, jossa bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Suomen ennustetut talouskasvuluvut (2,4 prosenttia tänä vuonna ja 2,0 prosenttia ensi vuonna) ovat Pohjoismaiden toiseksi korkeimmat.

Ruotsissa talouskasvua hidastaa ylikuumentuneiden asuntomarkkinoiden jäähtyminen. Asuntojen hinnat ovat laskeneet Ruotsissa viime vuoden elokuusta tämän vuoden helmikuuhun 10 prosenttia.

”Asuntojen hintojen lasku vähentää asuntorakentamista ja heikentää kuluttajien luottamusta. Ruotsin talouskasvu hidastuukin ennusteemme mukaan selvästi, mutta Ruotsin vahva talous ja vakavaraiset pankit kestävät tilanteen”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Asuntomarkkinoita hillitään kaikissa Pohjoismaissa

Ruotsin asuntomarkkinoiden ongelmat eivät ole leviämässä muihin Pohjoismaihin. Danske Bankin ennusteen mukaan asuntojen hinnat laskevat Ruotsissa tänä vuonna 10 prosenttia, mutta kääntyvät nousuun jo 2019. Norjaan pankki ennustaa asuntojen hinnoissa 0,5 prosentin laskua tälle vuodelle ja 2,0 prosentin nousua ensi vuodelle. Suomeen Danske Bank ennustaa asuntoihin tälle ja ensi vuodelle 1,5 prosentin vuotuista hintojen nousua.

Kaikissa Pohjoismaissa viranomaiset pyrkivät eri keinoin hillitsemään asuntomarkkinoiden ylikuumentumista ja velkaantumisen kasvua. Tanskassa tammikuun alussa voimaan astui rajoitus, joka rajoittaa velkaantuneimpien kotitalouksien mahdollisuutta ottaa lisälainaa. Ruotsissa viranomaiset ovat esimerkiksi kiristäneet uusien ostajien lainojen ehtoja. Suomessa lainakattoa kiristetään 85 prosenttiin tämän vuoden heinäkuun alusta.

”Asuntoluototuksen säätelyn kiristyminen on luonnollista. Kevyt rahapolitiikka on historiassa johtanut toisinaan kotitalouksien liialliseen velkaantumiseen ja vaarallisiin ylilyönteihin asuntomarkkinoilla. Korot pysyvät matalina vielä pitkään, vaikka nousukäänne onkin jo nähtävissä, joten viranomaiset etsivät muita keinoja suitsia riskejä. Säätelyn kiristymisellä voi silti olla omia haitallisia sivuvaikutuksia, kuten työvoiman liikkuvuuden hidastuminen. Suomessa ensiasunnonostajien lainakaton korkeus voi houkutella ottamaan suuret riskit jo nuorena”, Kuoppamäki sanoo.

Suomessa ruma rakenteellinen työttömyys

Vahvan kasvun myötä osaavan työvoiman pula on nousemassa kasvun jarruksi kaikissa Pohjoismaissa. Tällä hetkellä avoimia työpaikkoja löytyy runsaasti useilla eri toimialoilla Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Avoimia työpaikkoja on runsaasti myös Suomessa, jossa rakenteellinen työttömyys on korkealla.

”Olisi tärkeää pitää huolta niin nuorten kuin aikuisten koulutuksesta sekä kannusteista työtekoon. Osaamistason ja työllisyysasteen nostaminen ovat avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan kestävyyttä vahvistettaessa”, Kuoppamäki sanoo.

Suomessa työttömyysluvuksi ennustetaan tänä vuonna 8,0 prosenttia ja ensi vuonna 7,7 prosenttia. Pohjoismaista työttömyys pysyy Danske Bankin mukaan alhaisimpana Norjassa.

Ansiokehityksessä puolestaan suomalaiset jäävät Danske Bankin ennusteen mukaan jälkeen muista pohjoismaista. Pankki ennustaa Suomeen tälle vuodelle 1,8 prosentin ja ensi vuodelle 2,0 prosentin palkkojen nousua. Eniten palkat nousevat ennusteen mukaan Norjassa, jossa ansiot nousevat tänä vuonna 3,0 ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Ruotsissa palkat nousevat reilut 2,5 prosenttia vuodessa ja Tanskassa 2,0 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

”Suomalaisten ostovoima paranee merkittävästi 2018, mutta palkkojen ja työvoimakustannusten nousu jää jälkeen pidempään nousussa olleista vertailumaista. Suomessa tehdyt ratkaisut näyttävät sopivalta kompromissilta ostovoiman ja kilpailukyvystä huolehtimisen välillä. Työttömille löytyy runsaasti avoimia työpaikkoja niin kotimaassa kuin muissa Pohjoismaissa”, Kuoppamäki sanoo.

Lue katsaus täältä.