Danske Bank: Matalien korkojen aika jatkuu – suomalaisten taloushuolet kotimaan politiikassa ja kansainvälisissä kriiseissä

Danske Bank ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 1,7 prosenttiin. Taustalla ovat erityisesti maailmantalouden heikentyneet näkymät. Asuntomarkkinoilla on meneillään suvantovaihe, jossa valmistuvien asuntojen määrä pitää hintakehityksen matalana.

Suomessa jatkunut vahva talouden elpymisen kausi on vaihtumassa tuottavuusjahtiin, arvioivat Danske Bankin ekonomistit tuoreessa suhdannekatsauksessaan. 

”Vuoden 2018 lukujen yksi heikoimmista kohdista on työn tuottavuus, eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti, joka heikkeni 0,6 prosenttia. Työn tuottavuuden kasvattaminen tulee olemaan avainroolissa lähivuosina, koska työvoiman tarjonnan kasvu on vähitellen tyrehtymässä”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Danske Bank pitää kuluvan vuoden ennusteen entisellään 1,7 prosentissa, mutta vuoden 2020 kasvun arvioidaan jäävän edellistä ennustetta matalammaksi 1,2 prosenttiin. Kasvu tulee pääasiassa yksityisestä kulutuksesta, sillä viennin kasvu on heikkoa.

Suomi elää seuraavat kuukaudet ilman toimivaa poliittista hallitusta, joka lisää toimintaympäristön epävarmuutta. Eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus on päätöksentekokykyinen vasta hallitusneuvottelujen jälkeen.

”Suomalaisten taloudelliseen mielenrauhaan vaikuttaa paljon oman talouden lisäksi näkemys julkisen talouden tilasta. Suuria haasteita ovat kestävyysvaje ja velkaantuminen, joka tosin on vähentynyt viime aikoina. Soten kaatumisen jälkimainingeissa kevään eduskuntavaalit tuovat uhkaa kalliista vaalilupauksista ja hallitusneuvotteluiden pitkittymisestä.”

Suomalaiset asuntomarkkinat ovat suvantovaiheessa. Uusia asuntoja valmistuu runsaasti etenkin alkuvuonna 2019, mutta rakennuslupien määrän lasku viittaa asuntotuotannon hidastumiseen 2019 jälkipuoliskolla. 

”Rakennusyhtiöt haluavat nähdä, miten kasvanut tarjonta menee kaupaksi. Kaupungistuminen kuitenkin jatkuu ja suurissa kaupunkikeskuksissa on kysyntää uusille asunnoille, joten rakentaminen voi piristyä uudelleen suvantovaiheen jälkeen. Juuri nyt asunnoissa on monin paikoin tinkimisvaraa”, Kuoppamäki sanoo.

Euroalue petti jälleen – seurauksena korot pysyvät matalina

Kansainvälisessä taloudessa on nyt useita kriisipesäkkeitä. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota heikentää näkymiä globaalisti. Euroopassa näkymiä varjostaa erityisesti brexit ja Italian taantumaan ajautunut talous.

”Brexitin kohtalo on edelleen auki, mikä luo epävarmuutta, ja supistaa investointeja Britanniaan. Pahimmillaan tuloksena on sopimukseton tila ja kaupan hyytyminen tullimuurien noustessa EU:n ja Britannian välille. Pidämme sopimuksetonta eroa kuitenkin melko epätodennäköisenä ja markkinavaikutuksia siten rajallisina”, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.

Euroopan talouden heikkeneminen sai Euroopan keskuspankin loiventamaan näkemystään korkojen noususta.

”Juuri nyt suomalaisten taloudessa suurimmat riskit eivät liity korkoihin. Uusien asuntolainojen keskimääräinen reaalikorko on negatiivinen ja säilyy lähitulevaisuudessa sellaisena, koska korot eivät lähde merkittävään nousuun ennustejaksolla, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka”, Appelqvist sanoo.

Danske Bankin ennusteen mukaan taantuman riski kohoaa vuoden 2020 aikana. 

”Maailmantalouden kyky kestää riskejä on osin parempi kuin ennen finanssikriisiä. Toisaalta monissa maissa julkisten talouksien velka on merkittävästi kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampi ja keskuspankkien liikkumavara olisi kriisin iskiessä rajallinen, koska rahapolitiikkaa ei ole ehditty normalisoida. Pankkijärjestelmän riskinsietokyky on parantunut, mutta julkisen talouden puskurit ovat heikot.”

Koko katsaus on luettavissa täällä.