Suomen bruttokansantuote supistui kolmannella neljänneksellä, ja energiakriisi koettelee sekä kotitalouksia että yrityksiä talven aikana. Viennin näkymät ovat heikentyneet syksyn aikana. Danske Bank laskee maltillisesti ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta. Nyt pankki ennustaa talouden supistuvan 0,7 prosenttia vuonna 2023. Vuodelle 2024 pankki ennustaa 0,5 prosentin kasvua.
”Ennakoimme alamäen jatkuvan talven yli, ja Suomi vaipuu taantumaan. Energiakriisi voi pahimmillaan johtaa sähkön säännöstelyyn, mutta pääskenaariossa odotamme taantuman pysyvän lievänä. Odotamme yritysten välttelevän irtisanomisia ja vähentävän työvoimakustannuksia esimerkiksi lomautuksilla. Inflaation hidastuminen ja korkojen nousun pysähtyminen vähentävät kuluttajien huolia ensi keväänä”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Ensi vuodelle Danske Bank ennustaa 4,0 prosentin ansiotason nousua, kun inflaatio on ennusteessa 4,8 prosenttia. Eläkkeet nousevat vuodenvaihteessa taitetun indeksin mukaisesti yli 6 prosenttia. Ensi vuonna suhdannekehitystä määrittää kuluttajien käytös.
”Osa kuluttajista on tänä talvena todella tiukilla, mutta laajalla joukolla suomalaisia on myös hyvät mahdollisuudet kuluttaa. Monilla on yhä korona-aikana kertyneitä säästöjä auttamassa paisuneiden laskujen kanssa. Yksi kansantalouden kannalta kiinnostava kysymys on, meneekö eläkeläisten indeksikorotus kulutukseen vai sukanvarteen. Jos merkittävä osa summasta menisi esimerkiksi palveluiden kulutukseen, olisi sillä huomattava merkitys taloudelle ja työllisyydelle”, sanoo Kuoppamäki.
Euroalueen inflaatio Suomea korkeampi
Danske Bank ennustaa, että euroalueen inflaatio pysyttelee vielä Suomeakin korkeammalla, ja talous supistuu suhteessa voimakkaammin erityisesti energiakriisin vaikutusten vuoksi.
Inflaation tasaantumisesta nähtiin alustavia merkkejä jo marraskuussa, ja esimerkiksi polttonesteiden hinnat ovat jo laskeneet kesän huipputasoilta. Aiemmat kustannusnousut välittyvät kuitenkin edelleen kuluttajahintoihin, ja energiamarkkina on yhä altis uusille hinnannousuille.
Volatiileista energian ja ruoan hinnoista puhdistetussa pohjainflaatiossa ei ole vielä nähty selkeitä tasaantumisen merkkejä. Syksyä kohden kiihtynyt palkkakustannusten nousu pitkittää osaltaan inflaatiopainetta ensi vuodelle. Pankki ennustaa euroalueen inflaation tasaantuvan asteittain ensi vuotta kohden, mutta pysyttelevän keskimäärin yhä selvästi EKP:n tavoitetta nopeampana 7,6 prosentissa.
EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoja maaliskuuhun saakka, jolloin talletuskorko saavuttaisi 2,75 prosentin tason. Ensimmäistä koronlaskua odotetaan vasta vuonna 2024.
”Osa yrityksille koituvista kustannuksista, kuten esimerkiksi raaka-aineiden ja rahtien hinnat ovat jo kääntyneet laskuun, mutta kuluttajahinnat jatkavat nousua. Kohoavat työvoimakustannukset ja korkeammat inflaatio-odotukset lisäävät riskiä hintojen nousupaineen pitkittymisestä ja uusista koronnostoista”, sanoo Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.
Lisätietoja:
Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki
050 424 0025
Pasi.Kuoppamaki@danskebank.fi
Analyytikko Antti Ilvonen
044 518 0297
Antti.Ilvonen@danskebank.com