Alle 34-vuotiaista suomalaisista jo 44 prosenttia sijoittaa osakkeisiin, arvopapereihin tai vastaaviin. Vuonna 2020 vastaava luku oli 36 prosenttia, joten nuorten sijoittaminen on yleistynyt parin viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Tämä käy ilmi Danske Bankin teettämästä Taloudellinen mielenrauha 2022 -kyselytutkimuksesta.
Kaksi kolmesta nuoresta sijoittaa, jotta he saisivat kerättyä itselleen taloudellisen puskurin. Noin joka kolmas haluaa myös rikastua sijoittamisella. Hauskana harrastuksena sijoittamista piti sitä harjoittavista nuorista neljä vuotta sitten joka kolmas, nyt enää harvempi kuin joka neljäs.
”On hienoa, että entistä useampi näkee sijoittamisen tapana säästää. Suosittelemmekin laittamaan nettotuloista 10 prosenttia kasvamaan sijoituksiin. Myös viesti taloudellisen puskurin merkityksestä alkaa iloksemme selkeästi mennä läpi”, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto sanoo.
Kivipelto muistuttaa, että mitä nuorempana säästämisen aloittaa, sitä voimakkaammin korkoa korolle -ilmiö ehtii vaikuttaa. Ilmiö tarkoittaa, että sijoitusten tuotot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman lisäksi.
Usko lottoamiseen horjuu
Kyselyn mukaan nuoret eivät pidä lottovoittoa yhtä todennäköisenä vaurastumiskeinona kuin vanhemmat ikäryhmät. Yli 35-vuotiaiden joukossa lähes puolet pitää lottoamista todennäköisimpänä tapana itselleen rikastua, kun taas nuorista lottoamiseen uskoo vain alle joka neljäs.
Nuoret sen sijaan uskovat vanhempia enemmän, että hyväpalkkainen ja ahkeralla opiskelulla saavutettu työpaikka mahdollistaa vaurastumisen.
Suurin syy nuorille olla sijoittamatta on rahan puute, mutta nuorten sijoitusintoa hidastaa myös tunne osaamisen puutteesta. Kaisa Kivipelto toivoo, että nuorten mielissä myytit sijoittamisen vaikeudesta rikkoutuisivat entisestään.
”Rahastosäästämisen alkuun pääsee jo pienelläkin summalla. Esimerkiksi kuukausisäästäjänä voi aloittaa vaikka kymmenellä eurolla. Mitään erityistä osaamista ei tarvita, sillä esimerkiksi pankista saa neuvoja tai tarvittaessa ammattilaiset voivat hoitaa sijoittamisen kokonaan. Riittää, että on yhteydessä”, Kivipelto sanoo.