Yritysten näkymiä vuonna 2023 varjostavat inflaatio, kuluttajakysynnän hiipuminen ja korkojen nousu. Danske Bank ennustaa tuoreessa yritysten suhdannekatsauksessaan Suomen ja koko euroalueen painuvan taantumaan energian kallistuessa talven kylmempien kelien myötä.
Danske Bankin ennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu 0,7 prosenttia vuonna 2023. EKP:n rahapolitiikan kiristys nostaa euribor-korkoja vielä keväällä, mutta loppuvuonna 2023 markkinakorot voivat jo kääntyä laskuun.
”Monet yritykset lykkäävät investointeja heikomman kysynnän, paisuvien kustannusten ja nousevien korkojen vuoksi. Asuntotuotantoa vähennetään, jotta uusien asuntojen uhkaava ylitarjonta saadaan purettua. Energiantuotantoon puolestaan investoidaan lisää lähivuosina, jotta Suomi pääsee eroon energiapulasta”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Energiainvestointien lisäksi positiivisuutta näkymiin tuo se, että osa yrityksille kohdistuvista kustannuksista, kuten polttonesteiden, useiden raaka-aineiden ja rahtien hinnat, on jo kääntynyt laskuun. Tämä helpottaa yritysten kustannuspaineita vuonna 2023.
”Vuodelle 2024 ennustamme maltillista kasvua. Pysyvämpi käänne parempaan edellyttää kuitenkin inflaation laskua ja vientinäkymien vakautumista. Suomalaisyritysten Venäjän-kauppa on romahtanut murto-osaan pakotteiden, kysynnän heikkenemisen ja vapaaehtoisten boikottien vuoksi. Euroalueen vienti taas heikkenee taantuman vuoksi”, Kuoppamäki jatkaa.
Heikko euro vauhdittaa vientiä Yhdysvaltoihin
Suomalaiset yritykset ovat etsineet määrätietoisesti uusia markkina-alueita Venäjän viennin tilalle, ja uusia vientimarkkinoita on myös löytynyt.
”Aiemmin Venäjälle myyneet yritykset ovat löytäneet uusia asiakkaita esimerkiksi Pohjois-Amerikasta heikon euron siivittämänä. Suomalaisyritysten hintakilpailukyvyn kannalta olisi tärkeää, että palkkojen yleiskorotukset pysyisivät suhteellisen maltillisina. Kilpailutilanne työvoimasta johtaa joka tapauksessa työvoimakustannusten nousuun markkinalähtöisestikin”, Danske Bankin Suomen yritysasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Elina Fogelholm sanoo.
Avoimia työpaikkoja on edelleen tarjolla runsaasti sekä asiantuntija- että työntekijäammateissa. Osaajapula näkyy palkkojen nousuna. Danske Bankin ennusteen mukaan ansiotaso nousee ensi vuonna 4,0 prosenttia. Työttömyysaste taas kohoaa ennusteen mukaan ensi vuonna 7,3 prosenttiin.
Pula osaavasta työvoimasta ja teknologian kehittyminen ovat parantaneet automaatio- ja digitalisaatiohankkeiden kannattavuutta. Tämä on lisännyt kysyntää konepajateollisuudessa ja IT-sektorilla.
Tuotanto liikkuu lähemmäs asiakkaita
Työtä on pitkään siirtynyt pois Suomesta ja Euroopasta halvempien työvoimakustannusten perässä. Tämä trendi on nyt taittumassa.
”Korona paljasti pitkien toimitusketjujen haavoittuvuuden, ja Ukrainan sota on pahentanut tilannetta entisestään. Yritykset ovat joutuneet laajentamaan toimittajaverkostojaan ja kasvattamaan varastoja varmistaakseen toimituskykynsä. Pankissa tämä on lisännyt käyttöpääomarahoituksen kysyntää”, Elina Fogelholm sanoo.
”Geopoliittisia riskejä ja kuljetuskustannuksia arvioidaan nyt entistä tarkemmin investointeja suunniteltaessa, mikä yhdessä kohoavan automaatioasteen kanssa ohjannee investointeja lähemmäs markkinoita”, Fogelholm jatkaa.
Lisätietoa
Topi Kanniainen, lehdistöpäällikkö
p. 050 591 1904
topi.kanniainen@danskebank.fi