Content is loading
Siirry sisältöön

Suhdannekatsaus: Danske Bank puolittaa ennusteensa ensi vuoden talouskasvusta

Danske Bank laskee ennusteitaan Suomen talouskasvusta kuluvalle ja ensi vuodelle. Suomalaisen kuluttajan mielessä huoli inflaatiosta pienenee, mutta työttömyys pitää kuluttajan varpaillaan.

Tänä vuonna Danske Bank ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia (aiempi ennuste -0,2 %). Samalla Danske Bank yli puolittaa ennusteensa ensi vuoden talouskasvusta 0,3 prosenttiin (aiempi ennuste 0,8 %).

”Viime vuoden suomalaiset ovat murehtineet inflaatiosta ja korkojen noususta. Samaan aikaan suomalaisten huoli työttömyydestä on kuitenkin pysytellyt matalana. Lähitulevaisuudessa laskeva inflaatio ja korkotaso auttavat kotitalouksia, mutta huoli työttömyydestä kasvaa. Arvioimme, että se pitää kuluttajat varpaillaan ja kukkaronnyörit aiemmin ennakoitua tiukemmalla”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Danske Bank ennustaa, että ensi vuonna työttömyys nousee 7,8 prosenttiin (aiempi ennuste 7,0 %). Etenkin kaupan alan ja rakentamisen näkymät ovat vaisut.

”Asuntorakentaminen on supistunut poikkeuksellisen rajusti, ja rakennusalan heikkous jatkuu ensi vuonna. Rakentamisen alhon vaikutukset heijastuvat myös kuljetusalalle ja tukkukauppaan. Myös korjausrakentaminen näyttää jäävän toivottua vaisummaksi”, sanoo Kuoppamäki.

Isossa kuvassa Suomen työmarkkinat pysyvät melko vakaina. Monet yritykset kokevat edelleen työvoimapulaa, ja palkat nousevat viime vuosia nopeammin. Työttömyyden noususta huolimatta monella alalla on osaajista myös pulaa, ja yritykset haluavat pitää osaajista kiinni.

Kulutuskysynnän varovaisuuden lisäksi suuri syy ennusteen laskulle löytyy Euroopan talouden matalasuhdanteesta. Maat ovat Suomelle tärkeitä vientimarkkinoita. Esimerkiksi Ruotsin ensi vuoden talouskasvuennustetta Danske Bank leikkasi 1,3 prosenttiin 1,7 prosentista.

Elpyvä ostovoima tukee taloutta

Danske Bank julkaisee tänään talousennusteensa myös vuodelle 2025. Tuolloin talouden ennakoidaan kasvavan 1,9 prosenttia. Työttömyys supistuu 7,2 prosenttiin. Kasvuvauhti hidastuu myös muissa länsimaissa talven edetessä, mutta pieniä valonpilkahduksiakin näkyy jo tunnelin päässä.

”Keskuspankit ovat pyrkineet hillitsemään talouden kokonaiskysyntää pandemiaa seuranneen ylikuumentumisen jälkeen. Nyt nähtävä hitaamman kasvun jakso mahdollistaa talouksien elpymisen aiempaa tasapainoisemmalta pohjalta inflaatiohuolien jäädessä tältä erää taakse. Tästä on nähty markkinoilla jo käytännön viitteitä esimerkiksi laskevien raaka-aineiden hintojen ja matalampien pidemmän aikavälin inflaatio-odotusten muodossa”, sanoo analyytikko Antti Ilvonen.

Danske Bank ennustaa Euroopan keskuspankin laskevan talletuskorkoaan 3,25 prosenttiin vuoden 2024 aikana ja 2,25 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä.

”Asteittain elpyvä kotitalouksien ostovoima ja laskuun kääntyvät korot hillitsevät syvän taantuman uhkaa, vaikka lyhyen aikavälin kasvunäkymä vaikuttaisikin vielä synkältä”, Ilvonen sanoo.


Suomi Toteuma Nyk. enn.* Nyk. enn.* Nyk. enn.* Ai. enn.* Ai. enn.*
  2022 e2023 e2024 e2025 e2023 e2024
BKT, volyymi% 2,1% -0,5% 0,3% -1,9% 0,2% 0,8%
Työttömyysaste, % 6,8% 7,3% 7,8% 7,2% 7,2% 7,0%
Kuluttajahintojen muutos, % 7,1% 6,2 % 1,9% 1,5% 6,5% 2,3%
Ansiotason muutos, % 2,4% 4,0% 3,4% 2,5% 4,0% 3,4%
Asuntojen hinnat, % 0,6% -6,0% 2,0% 3,0% -6,0% 2,5%
Vaihtotase / BKT, % -3,7% -0,7% -0,3% 0,0% -1,4% -1,0%
Julkinen velka / BKT, % 73,3% 73,8% 75,3% 75,4% 72,3% 73,4%

*Nyk.enn. = Nykyinen ennuste ja Ai. enn. = Aiempi ennuste

 

Nordic Outlook: Viileän talven jälkeen kuluttaja virkoaa

Nordic Outlook: Coming in for a soft landing