Content is loading
Siirry sisältöön

Suhdannekatsaus: hintojen nousu jatkuu ripeänä, talouskuri palaa

Danske Bank nostaa ennustettaan hintojen noususta Suomessa ja pitää talouskasvuennusteensa ennallaan. Hallitusohjelma kiristää finanssipolitiikkaa ja pyrkii rakenneuudistuksiin, jotka lisäisivät työn kannusteita. Rakenteelliset uudistukset voivat pankin arvion mukaan vauhdittaa talouskasvua lähivuosina.

Danske Bank on nostanut hieman ennustettaan hintojen noususta Suomessa. Pankki ennustaa nyt, että kuluttajahintojen muutos eli inflaatio on kuluvana vuonna 5,9 prosenttia. Ensi vuonna pankki ennustaa inflaation hidastuvan 2,1 prosenttiin. Ennusteen toteutuessa inflaatio olisi lähellä Euroopan keskuspankin EKP:n kahden prosentin hintavakaustavoitetta.

”Inflaatio on kääntynyt laskuun vasta aivan viime kuukausina. Inflaatio ja korkojen nousu heikentävät kulutuskysyntää vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna kuluttajien ostovoima nousee ja korkojen lasku vapauttaa patoutunutta kysyntää niin kestokulutustavaroissa kuin asuntomarkkinoillakin”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Pohjainflaatio on silti Suomessakin koholla, ja inflaation lasku kestää pitkään, vaikka energian hinta jääkin vähitellen vuoden takaista matalammaksi.

”Ansiotason nousu kiihtyy 4 prosentin tuntumaan, mikä on omiaan ylläpitämään kustannuspaineista aiheutuvaa inflaatiota etenkin palvelualoilla. Euroalueen korkea inflaatio yhdistettyä kiristyneeseen työmarkkinatilanteeseen aiheuttaa päänvaivaa myös keskuspankeille”, Kuoppamäki sanoo.

Suomen taloutta hidastaa moni tekijä

Danske Bank pitää ennusteensa Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä tänä vuonna ennallaan, ja arvioi että BKT supistuu 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2023. Ensi vuonna talous kääntyisi 0,8 prosentin kasvuun (aiempi ennuste 0,9 %). Kuoppamäki muistuttaa, että vaikka alkuvuoden talousluvut ovat tuoneet positiivisia yllätyksiäkin, talouteen vaikuttaa yhä monia kasvua hidastavia tekijöitä. Suomen talouskasvu on Pohjoismaiden hitainta.

”Sitkeä inflaatio pakottaa kuluttajat edelleen etsimään säästökohteita, korkojen nousu vaikuttaa talouteen jarruttavasti pitkällä viiveellä, asuntorakentaminen supistuu ja vientitilausten virta pysyy vaisuna lyhyellä tähtäimellä. Olemme pitäneet Suomen talouden ennusteen lähes ennallaan, vaikka euroalueen ennustetta nostettiinkin. Suomen taloutta voi tässä suhteessa kuvailla jälkisykliseksi”, sanoo Kuoppamäki.

Suomen finanssipolitiikan linja muuttuu uuden hallitusohjelman myötä tiukempaan suuntaan. Hallitus aikoo toteuttaa 4 miljardin euron säästöt. Työllistymisen kannustinloukkuja puretaan, ansiotuloverotus kevenee ja työttömyysturva sekä asumistuki heikentyvät. Työperäisen maahanmuuton säännöt tiukentuvat hieman.

”Hallitusohjelma tarkoittaa talouskurin paluuta Suomeen avokätisen talouspolitiikan jälkeen. Kireämpi finanssipolitiikka jarruttanee talouskasvua aluksi, mutta julkisen velan nousu hidastuu, ja finanssipolitiikan liikkumavara kasvaa. Rakenteelliset uudistukset voivat vauhdittaa talouskasvua lähivuosina”, Kuoppamäki sanoo.

Euroopan kasvu matelee, Yhdysvalloissa yhä riski taantumalle

Tänä vuonna euroalueen pelättyä vakaampi talouskehitys ja Kiinan koronarajoitusten purku ovat auttaneet pitämään ulkomaankaupan vakaana. Vientitilausten virran asteittainen heikkeneminen viittaa kuitenkin siihen, että vielä tämän vuoden osalta viennin kasvu jatkuu hitaana.

”Kulutus ei monin paikoin maailmallakaan ole vielä täysin mukautunut nopean inflaation aiheuttamaan ostovoiman supistumiseen. Kun loputkin pandemia-ajalta sukanvarteen kertyneet säästöt kuluvat loppuun, pysyttelee länsimaiden kasvunäkymä varsinkin yksityisen kulutuksen osalta yhä vaimeana. Ennakoimme euroalueen BKT:n kasvun pysyttelevän aneemisena ainakin 2024 kesään asti. Yhdysvalloissa ennustamme maltillista taantumaa kuluvan vuoden lopulle”, arvioi Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.

Yhdysvalloissa inflaatiopaineessa on jo nähty selkeämpiä viitteitä tasaantumisesta, ja Danske Bank ennustaa Fedin koronnostojen olevan tältä erää ohi. Suhteessa sitkeämpi pohjainflaatio pakottaa EKP:n ohjauskoronnostoihin vielä heinä- ja syyskuussa.

Suomi Toteuma Nyk. enn.* Nyk. enn.* Ai. enn.* Ai. enn.*
  2022 e2023 e2024 e2023 e2024
BKT, volyymi% 2,1% -0,2% 0,8% -0,2% 0,9%
Työttömyysaste, % 6,8% 7,0% 6,8% 7,0% 6,8%
Kuluttajahintojen muutos, % 7,1% 5,9 % 2,1% 5,5% 2,1%
Ansiotason muutos, % 2,4% 4,1% 3,7% 4,1% 3,7%
Asuntojen hinnat, % 0,6% -5,5% 4,0% -5,5% 4,0%
Vaihtotase / BKT, % -3,7% -1,4% -1,0% -1,4% -1,0%
Julkinen velka / BKT, % 73,0% 72,1% 72,6% 72,1% 72,4%

 

Nordic Outlook: Kuluttajan korpitaival jatkuu kesän yli

Nordic Outlook: Too soon to celebrate