Danske Bank ennusti viime suhdannekatsauksessaan, että Suomen BKT supistuu 0,4 prosenttia tänä vuonna. Uusimmat tilastoluvut viittaavat odotettua heikompaan talouskehitykseen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansantalouden tuotanto romahti huhtikuussa 4,2 prosenttia vuoden takaisesta.
- Rumat lukemat alittavat ennusteemme ja kertovat syvistä vaikeuksista rakentamisessa ja vientiteollisuudessa. Taantuma jatkui toisella vuosineljänneksellä. Vaikka pidämme vielä kiinni vanhasta ennusteesta, riski ennustettua heikommasta talouskehityksestä on selvästi kasvanut. On mahdollista, että taantuma saattaa jatkua ensi vuonna, mikäli euroalueen taloutta ei saada paremmalle tolalle ja kuluttajien luottamus kohennu, katsoo Kuoppamäki.
Kuoppamäki toppuuttelee, ettei yksittäisen kuukauden perusteella voi tehdä ratkaisevia arvioita taantuman kestosta, mutta merkkejä selkeästä käänteestä ei kuitenkaan valitettavasti näy.
- Suomen talouden tilanteen koheneminen on pitkälti maailmantalouden varassa. Yhdysvaltojen talouden nousu ennakoi usein käännettä parempaan myös Euroopassa, mutta viennin näkymät ovat vaivalloiset, koska nyt myös Kiinan ja Venäjän kasvu hiipuu.
Suomi ei ole silti ajopuu, vaan Kuoppamäen mukaan voisimme vaikuttaa taantuman katkaisemiseen myös omilla päätöksillä.
- Tarve maltillisen palkkaratkaisun aikaansaamiseen on nyt avainasemassa, kun haluamme kääntää viennin kasvuun ja luoda uusia työpaikkoja. Verotuksella ei saisi enää heikentää kotimaista kysyntää. Rakennusalaa voitaisiin elvyttää täsmäinvestoinneilla, esimerkiksi kohdentamalla valtion budjetista rahaa homekoulujen korjaamiseen.
Danske Bank isännöi SuomiAreenassa talouspaneelia, jonka aiheena oli Suomen talouden näkymät. Kuoppamäen lisäksi paneeliin osallistuivat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen.
Lisätietoa:
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank, puh. 050 424 0025