Danske Bank: Suomen talous nousee koronakriisiä edeltävälle tasolle tämän vuoden lopussa

Danske Bank nostaa aavistuksen Suomea koskevaa talousennustettaan tälle ja ensi vuodelle. Koronakriisin helpottaminen tulee vauhdittamaan talouskasvua, johon vaikuttavat suomalaisille kertyneet säästöt.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia, arvioivat Danske Bankin ekonomistit tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Aiemmin ekonomistit ennustivat 2,2 ja 2,8 prosentin kasvulukuja. Viime vuonna talous supistui Tilastokeskuksen arvion mukaan 2,8 prosenttia.

”Suomen talous on selvinnyt koronasta odotuksia pienemmin vaurioin. Vuonna 2021 maailmantalous toipuu ja vetää viennin ja investoinnit nousuun, ei kuitenkaan heti alkuvuodesta.  Kulutus elpyy selvästi ja palvelusektori toipuu kesällä. Ennustamme, että Suomen talous saavuttaa koronaa edeltävän tason jo tämän vuoden lopulla”, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Danske Bankin mukaan talouskasvu hidastuu vuodesta 2023 lähtien alle kahteen prosenttiin heikon työvoiman kehityksen ja tuottavuuden kasvun takia.

”Suomi selviää kriisistä melko ehjänä, mutta hyvinvoinnin lisääminen edellyttää kestävää talouskasvua. Talouspolitiikan katse pitäisi siirtää työvoiman tarjontaan ja tuottavuutta nostaviin rakenteellisiin uudistuksiin.”

Koronakriisin hellittäminen tulee lisäämään yksityistä kulutusta, sillä kriisi on kasvattanut monien suomalaisten säästöjä. Danske Bankin asiakkailla tehty vertailu osoittaa, että Danske Bankin asiakkaiden tileillä olevien varojen mediaani on noussut koronavuoden aikana neljänneksellä yli 3 000 euroon.

”Kotitalouksien säästämisaste on kriisin aikana pysynyt koholla ja talletuksia on ennätysmäärä. Kesällä 2020 nähty kulutuksen elpyminen Suomessa sekä lähes koronavapaiden Australian ja Uuden-Seelannin kokemukset viittaavat kulutuksen melko ripeään toipumiseen, kunhan epidemia saadaan hillittyä ja työllisyyskin kohenee lisäten tuloja.”

Asuntomarkkinat selvisivät vuodesta 2020 erinomaisesti, ja kaupankäynti on jatkunut talvella vauhdikkaana.

”Myytävää on tavallista niukemmin, ja kasvukeskuksissa hinnat nousevat. Matala korkotaso tukee asuntovelallisia. Keskimäärin odotamme asuntojen hintojen vuosittaisen nousuvauhdin olevan tänä vuonna 1,7 prosenttia.”

Maailmantalouden näkymät väkevät

Maailmantalouden elpyminen ensimmäisen aallon rajusta koronasokista alkoi nopeasti viime kesänä. Talous on kestänyt toisen aallon yllättävän hyvin.

”Sulkutoimia on ollut monissa maissa käytössä jo kuukausia, mutta taloudelliset tuhot ovat jääneet selvästi viime kevättä vähäisemmiksi. Viruksen kanssa on siis onnistuttu tasapainoilemaan. Ylilyönneiltä, kuten tehtaiden sulkemisilta, on vältytty”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Rokotuksien eteneminen useilla alueilla tukee talouskehitystä.

”Huhtikuu on maailmantaloudessa keskimäärin jo koronatoimien keventämisen aikaa. Vuoden toisella puoliskolla vauhti kiihtyy, kun yksityinen kulutus pääsee kunnolla liikkeelle, ja tileillä makaavat rahavirrat kanavoituvat myös palvelualoille. Maailmantalouden näkymät vuoden 2021 toiselle puoliskolle ovatkin väkevät. Näyttää siltä, että rokotteet saavat epidemiatilanteen ainakin kehittyneissä maissa kesän aikana kuriin, eikä syksyllä enää tarvita uusia laajamittaisempia rajoitustoimia.”

Taloutta elvytetään edelleen maailmanlaajuisesti. Tämä on osaltaan tuonut huolta inflaation noususta, kun samaan aikaan patoutunut kysyntä alkaa purkautua.

”Inflaation liiallinen kiihtyminen on yksi maailmantalouden isoista riskeistä tällä hetkellä. Tarpeen vaatiessa keskuspankit rajoittavat ensin osto-ohjelmia ja harkitsevat vasta myöhemmin ohjauskorkojen noston tarpeellisuutta. Elvytyksen lisäksi inflaatiopaineita tuovat raaka-aineiden hintojen nousu, kohonneet logistiikkakustannukset sekä komponenttipula, mutta nämä vaikutukset ovat todennäköisesti lyhytkestoisia.”

Euroopassa taloutta elvytetään Euroopan keskuspankin toimilla ja EU:n elpymisrahastosta.

”EU:n yhteinen 750 miljardin euron elpymisväline tukee seuraavina vuosina talouskasvua, mutta sen vaikutus ei juuri ehdi näkyä ennen kuin koronaa edeltänyt tuotannon taso on jo saavutettu. Eräs EU:n elpymisrahaston kummallisuuksista liittyykin siihen, että se ryhtyy käytännössä vaikuttamaan vasta koronan akuutin kriisin jo päätyttyä. Suomi ottaa EU-rahoilla vihreän loikan. Panostusten toivotaan lisäävän myös yksityisiä investointeja, mutta sitä varten talousnäkymien täytyy olla riittävän kannustavia”, Appelqvist sanoo.

Koko katsaus löytyy täältä: https://danskebank.fi/-/media/pdf/danske-bank/fi/suhdannekatsaukset/maalis2021-suhdanteet_rahoitusmarkkinat_maalis.pdf

Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, p. 010 5467715, pasi.kuoppamaki@danskebank.fi

Ekonomisti Jukka Appelqvist, p. 044 2631051, jukka.appelqvist@danskebank.fi