Danske Bank nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Nyt pankki ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna 0,2 prosenttia. Aiemmassa ennusteessa bruttokansantuotteen ennakoitiin supistuvan 0,7 prosenttia.
Ensi vuonna pankki ennustaa talouden kasvavan 0,9 prosenttia. Viime kuukausiin on mahtunut useampi hyvä uutinen, jonka vuoksi Suomen talouden näkymä on nyt aiempaa positiivisempi.
”Pitkälti väistetyn energiakriisin lisäksi Suomen vientimarkkinoiden talousnäkymät ovat olleet pelättyä paremmat. Euroalue vältti taantuman, ja Kiinan talous avautui vuosien koronarajoitusten jälkeen. Siksi olemme hieman nostaneet Suomenkin talousennustetta”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suomen talouskasvua hidastaa silti moni tekijä. Sitkeä inflaatio nakertaa kuluttajien ostovoimaa, ja nousseet korot jarruttavat taloutta pitkällä aikavälillä. Vientitilausten virran arvioidaan pysyvän vaisuna lyhyellä tähtäimellä.
Danske Bank odottaa EKP:n edelleen kiristävän rahapolitiikkaa, mikä näkyy euriborien nousuna myös jatkossa. Korkorasituksen nousu hillitsee kulutuskysyntää ja jarruttaa investointeja.
Säästöt ylläpitävät elintasoa
Danske Bank arvioi inflaation hidastuvan aiemmin ennakoitua hitaammin ja ennustaa kuluvalle vuodelle 5,5 prosentin inflaatiota. Vuonna 2024 inflaatio olisi ennusteen mukaan 2,1 prosenttia. Vuonna 2022 inflaatio oli 7,1 prosenttia.
”Kasvava joukko kotitalouksia on joutunut käyttämään säästöjä ja etsimään keinoja oman talouden tasapainottamiseksi. Säästämisaste laski poikkeuksellisen alas vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Säästöjä on edelleen jäljellä, mutta nousevien korkojen aikana velkaisten kotitalouksien menoista kasvava siivu ohjautuu korkomenoihin”, Kuoppamäki sanoo.
Kireä inflaatio on ollut kevään teema myös työmarkkinapöydissä. Danske Bank ennustaa ansiotason nousevan tänä vuonna 4,1 prosenttia. Ensi vuonna ansiotaso nousisi jo inflaatiota nopeammin eli 3,7 prosenttia.
”Pohjainflaatio on Suomessakin koholla ja inflaation lasku kestää pitkään, vaikka energian hinta jääkin vähitellen vuoden takaista matalammaksi. Ansiotason nousun kiihtyminen on omiaan ylläpitämään kustannuspaineista aiheutuvaa inflaatiota”, Kuoppamäki sanoo.
Valtion velkaantuminen jatkuu lähivuosina
Danske Bank ennustaa, että tulevan hallituksen kokoonpanosta riippumatta julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Hallituskokoonpano vaikuttaa kuitenkin velkaantumisen vauhtiin.
Arvion pohjalla ovat valtiovarainministeriön laskelmat, joiden mukaan Suomen julkista taloutta kannattaisi tasapainottaa kuuden miljardin euron arvosta kuluvalla ja kolmen miljardin euron arvosta tulevalla vaalikaudella.
”Näin merkittävien toimien aikaansaaminen on haastavaa. Odotamme velkasuhteen kääntyvän nousuun vuonna 2024, ellei talouskasvu piristy odotettua enemmän tai uusi hallitus toteuta sopeutustoimia etupainotteisesti”, sanoo Kuoppamäki.
”Danske Bank ennustaa, että Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan vuonna 2023. Luottoluokituslaitokset ovat suhtautuneet velkaantumiseen rauhallisesti, mutta ne odottavat julkisen talouden sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka purkaisivat kestävyysvajetta”, Kuoppamäki jatkaa.
